Näytetään tekstit, joissa on tunniste tunnustus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tunnustus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 24. huhtikuuta 2012

Naamakirja ja Liebster Blog

Markus Leikola: Naamakirja
Schildts 2012, 109s.

Lukujumin purkaminen alkoi lupaavasti tällä Markus Leikolan proosarunokirjalla, josta kuulin Mari A:n blogissa. Luen runoja todella harvoin, mutta ajatus facebookin statuspäivityksistä koostuvista runoista vaikutti hulvattomalta. Enkä kyllä pettynyt yhtään. Hihittelin monta kertaa, kun joku runo muistutti jostakin omasta fb-kaverista.

ihanaa maanantaita kaikille
kultamussukat
hanipupuset

älä paskapää kuvittele
että ottaisin sut kaveriks
vaan sitä varten että olin yhtenä iltana liian kännissä

Vaikka Naamakirja oli minulle ensisijaisesti hauska lukukokemus, oli siinä myös rutkasti syvyyttä. Mutta analysointi ei ole koskaan ole ollut vahvoja puoliani, joten jätän sen nytkin suosiolla tekemättä.

mitä minä voin tähän kirjoittaa
ei minun elämäni muita kiinnosta
ja mitä siitäkin tulisi
jos alkaisi kiinnostaa

Ihan vilpittömästi suosittelen tätä kaikille edes joskus facebookissa vieraileville.

****



Sain tämän Liebster Blog tunnustuksen kolmelta kivalta kanssabloggajalta, Norkulta, Nooralta ja Villasukalta (joka on oikeasti Villasukka kirjahyllyssä, mutta jota en osannut taivuttaa, koska "Villasukka kirjahyllyssältä" ei kuulosta ihan oikealta ;) ) Suuren suuri kiitos teille kaikille, tästä tuli hyvä mieli! :)

Tunnustus kuuluu jakaa edelleen viidelle alle kahdensadan lukijan blogille. Nyt minun on pakko olla tylsä ja todeta, että kaikki seuraamani blogit - niin pienet kuin suuretkin - ovat tunnustuksen ansainneet. Tykkään teistä kaikista :)

tiistai 11. lokakuuta 2011

8 tunnustusta


Sain Lukuisa-blogin Lauralta tämän hauskan tunnustuksen, joka toimii näin:

1. Kiitä tunnustuksen antajaa
2. Tunnusta kahdeksan asiaa itsestäsi
3. Jaa tunnustus eteenpäin kahdeksalle ja käy kertomassa heille asiasta.

Kiitos siis Lauralle tunnustuksesta! Olenkin jo miettinyt, millä tekosyyllä voisin sujuvasti kertoilla sekalaisia ajatuksiani täällä. ;)

Shokeeraavat tunnustukseni tulevat tässä:

1. Olen tässä kuussa yrittänyt antaa äänikirjoille uuden mahdollisuuden. Aiemmat kuuntelut ovat olleet hirveitä, kun lukijoiksi on osunut monotonisia ja apaattisia tapauksia. Olen kuunnellut nyt Michael Cunninghamin Tunneista ensimmäisen levyn. En tiedä saanko kuunneltua enempää, sillä tämäkään lukija ei ole oikein mieleiseni. Tai sitten kirja ei ole. Tai kumpikaan.

2. Nuorena haaveilin kirjailijan urasta. Lukiossa kirjoitin kaverini kanssa vuorotellen vihkoon tarinan, joka julkaistiin myöhemmin Huonon kirjallisuuden seuran antilogiassa. Olen tästä ylpeä :) (Enää en haaveile kirjailijuudesta, lukeminen on enemmän minun juttuni.)

3. Lapsenakaan en kirjastoreissulla valinnut lainattavia kirjojani kannen perusteella. Minulle kantta tärkeämpää oli kirjan haju. Muistan vieläkin, miten luontevaa oli noukkia hyllystä kirjoja, avata ne, laittaa nenä kiinni taitteeseen ja haistella. Vielä nykyäänkin tulen hyvälle mielelle, jos joku kirja tuoksuu "oikealle", vaikka en enää kirjavalintojani hajun perusteella teekään. En ainakaan tunnusta tekeväni :)

4. Ala-asteella, välttyäkseni kotitöiltä, linnoittauduin kamariini ja ilmoitin suurieleisesti kirjoittavani kirjan. Juonesta en muista mitään, jos sellaista edes oli, mutta päähenkilönä kirjassa seikkaili iloinen kirahvi, Ripuliini.

5. Tiedättehän, miten jotkut ihmiset uskovat melkein mitä tahansa? Jos vaikka joku kuvitteellinen henkilö näkee jalkapallojoukkueellisen poikia poistuvan kaupasta vesimelonit syleissään ja tämän kuvitteellisen henkilön mies toteaisi, että "Ai, etkö sä tiennyt että vesimelonit vahvistaa varpaankynsiä? Siksi jalkapalloilijat syö niin paljon vesimeloneita kun nehän tarvii vahvat kynnet, kun ne potkii sitä palloa koko ajan." niin täydestä menisi. Kuvitelkaa minut siksi tyhmäksi.

6. Jos minulla olisi aikakone, haluaisin matkustaa vuoteen 1969 ja mennä Woodstockiin. Siellä pukisin päälleni keltaisen intia-kolttuni (jonka ostin vuosia sitten kirpputorilta ihan tätä tarkoitusta varten) ja nauttisin mahtavasta musiikista. Ennen kotiinpaluuta matkustaisin vielä yhden vuoden taaksepäin ja kävisin kuuntelemassa livenä Elvistä, ainoaa miestä joka näyttää hyvältä valkoisessa puvussa.

7. Noin kuukausi sitten sain järjesteltyä kaikki kirjani kauniisti hyllyihin. Tällä hetkellä kaikki hyllyjen päällisetkin pursuavat kirjoja ja yläkerrassa on lisäksi yksi iso pussillinen melkein-anopilta saatuja kirjoja odottamassa lopullista sijoituspaikkaansa. Tiedostan akuutin tilanpuutteen, mutta silti haaveilen jatkuvasti uusista kirjoista.

7.2 Koska luulen (tiedän) ettei kirjahamstraus ole yksin minun ongelmani, teen tähän väliin ylimääräisen paljastuksen. Meidän perheessä luetaan ruokapöydässä. Parasta ruokapöytälukemista ovat sarjakuvat. Varsinkin Aku Ankat, joita säilytetään keittiössä, heti ruokapöydän vieressä olevassa kaapissa. Jokapäiväinen ongelma on se, että sama minkäpaksuisen pinon lehtiä kaapista nostaa pöydälle, kaikki on muka "just luettu". Onneksi meillä on myös jonkin verran Asterixeja ja Lucky Lukeja. Lassi ja Leevi -juhlakirjat sen sijaan on kiellettyjä ruokapöydässä kaikilta, paitsi minulta.

8. Onnistun hyvin harvoin löytämään netistä jotain hauskaa ihan sattumalta. Viime viikolla kuitenkin lykästi, kun törmäsin sivustoon Better Book Titles. Toivottavasti se naurattaa teitäkin. :) (Erityisesti huvitti esimerkiksi tämä Breaking Dawnin vaihtoehtoinen nimi.)

Sitten siihen vaikeimpaan osaan, eli tunnustuksen edelleenjakamiseen. Homma ei ole vaikea siksi, että hyviä blogeja olisi vähän, vaan siksi että tämä tunnustus etenee sellaisella vauhdilla, ettei perässä tahdo pysyä. Minä tahtoisin kuulla tunnustuksia seuraavilta:

Paula, Luen ja kirjoitan
Peikkoneito, Uppoa hetkeen
Susa P, Susan kirjasto
Tessa, Aamuvirkku yksisarvinen
Cathy, Humisevalla harjulla
Jossu, Jossun lukupäiväkirja
Susa, Järjellä ja tunteella
Reeta Karoliina, Kertomus jatkuu

Ja oikeasti olen niin utelias, että minusta olisi hauska kuulla kahdeksan tunnustusta kaikilta muiltakin :)