Otfried Preussler: Ryöväri Hurjahanka
(Der Räuber Hotzenplotz, 1962)
Weilin+Göös 1987, 124s.
Suom. Ulla Ropponen
Kuvitus: F.T. Tripp
Ryöväri Hurjahanka löytyi kirpputorilta. Jotakin nostalgisia muistoja herättävä kansi houkutteli puoleensa, eikä 0,20€ hintakaan hätistänyt pihiä ostajaa pois, joten kirja muutti meille.
Ryöväri Hurjahanka on jännittävä kertomus siitä, kuinka tuo kammottava rosvo varastaa Kasperin isoäidin musisoivan kahvimyllyn ja miten Kasperi yhdessä ystävänsä Seppelin kanssa yrittää hankkia kahvimyllyn takaisin. Kasperi on hyvin nokkela, mutta ei Hurjahankakaan tyhmä ole. Pojat jäävätkin Ryöväri Hurjahangan vangeiksi ja toisen pojista Hurjahanka vaihtaa nuuskapussiin velho Petrosilius Äksyliinin kanssa. Äksyliini on nimittäin jo pidemmän aikaa haaveillut jostakin palvelijantapaisesta, joka kuorisi tarpeeksi perunoita velhon ruokahalua tyydyttämään. Seikkailussa on mukana myös kellosammakko, joka on oikeasti jotakin ihan muuta. Niin, ja tietysti tarinalla on onnellinen loppu - kahvimyllykin pääsee takaisin oikealle omistajalleen.
Kannen perusteella kuvittelin lukeneeni/kuulleeni Ryöväri Hurjahangan joskus lapsena. Tarina ei kuitenkaan kilkuttanut mitään kelloja, joten ehkä olen tyytynyt ihailemaan pelkkää kansikuvaa. Kirja oli oikein hauska, vaikka lapsia selvästi ajoittain myös jännitti. Ryöväri Hurjahanka jäi kyllä vähän sivuhenkilöksi velho Äksyliinin saapuessa tarinaan, mutta Äksyliini olikin minusta Hurjahankaa mielenkiintoisempi hahmo.
Lapsen ajatuksia:
"Koska se Hurjahanka oli niin hassu kun se muuttu hömötiaiseksi. Tykkäsin mää siitä kirjasta. Sitten se oli kyllä hassu se kirja. Siinä on kaikki."
Näyttää ja kuulostaa mainiolta! Varastettu kahvimylly voisi olla juuri sopiva rikos meidänkin pienten ratkottavaksi... koetanpa etsiä tämän käsiini jostain!
VastaaPoistaHauska muuten tuo kirjailijan sukunimi!
VastaaPoistaOho, ei se ollutkaan krijailijan nimi vaan sen ryövärin... ilmankos oli niin hauska... ;)
VastaaPoistaElma Ilona, Hih! Ihan noin vinkeää sukunimeä ei itse kirjailijalla ole :) Tässä kirjassa on muuten aika paljon kuviakin, joskin mustavalkoisia. Ainakin meidän 4-vuotias tykkäsi tutkia niitä lukemisen lomassa.
VastaaPoistaHei! Olen aikoinani suomentanut Hurjahangan ja sen jatko-osankin. Tämä ensimmäinen opus luettiin radiossa ja voi siksi tuntua sopivan ikäisistä tutulta, vaikka eivät olisi kirjaa aiemmin nähneetkään.
VastaaPoistaPreusslerilta on suomennettu muitakin lastenromaaneja, joista ainakin oma tyttäreni kovasti piti 1980-luvulla lukemaan opittuaan.
Ulla, kiitos kommentistasi! :) Enpä hoksannutkaan, että tähän kirjaan voisi olla jatko-osa! Täytyypä tarkistaa, löytyisikö sitä kirjastosta. Ja mikäli Preusslerin muut kirjat ovat samanhenkisiä kuin tämä, ehkäpä lapset pitäisivät niistäkin.
VastaaPoista