torstai 11. huhtikuuta 2013

Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla

Catherynne M. Valente: Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla
(The Girl Who Circumnavigated Fairyland in a Ship of Her Own Making, 2011)
Gummerus 2013, 339s.
Suom. Sarianna Silvonen

Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla jäi mieleeni Liinan blogista viime lokakuussa. Ihastuin kirjan kanteen ja kuvauskin herätti mielenkiinnon, joten kun kirja ilmestyi suomeksi, oli selvää että luen sen. Tämän suomen kielisen painoksen kansi on mielestäni vielä kauniimpi kuin alkuperäinen. Ihanan punainen ja suloinen, nahkajäljitelmineen kaikkineen. En tiedä, kuka kannen on suunnitellut, mutta kirjan kuvituksesta vastaa Ana Juan.

Satumaan ympäri purjehtiva tyttö on 12-vuotias Syyskuu, joka lähtee kotoaan Omahasta vihreätakkisen herrasmiehen, Vihreän tuulen, mukana Satumaahan. Satumaan nykyinen hallitsija on nuori, tuittupäinen ja arvaamaton Markiisitar, joka tarvitsee jonkun noutamaan itselleen talismaanin lumotusta metsästä. Tähän tehtävään Syyskuu on omiaan. Syyskuun matka Satumaassa ei ole turhan helppo tai miellyttävä, vaikka hän saakin uusia ystäviä. Satumaa ei ole enää samanlainen miellyttävä ja onnellinen paikka, kuin edellisen hallitsijan aikana.

Olin jo etukäteen päättänyt lukea tämän lapsille iltasatuna. Takakannessakin mainitaan, että kyseessä on "unohtumaton ja kaunis kirja kaikenikäisille". Pojatkin innostuivat ja kuuntelivat Syyskuun tarinaa mielellään - noin 2/3 kirjasta. Sitten päätettiin yhteistuumin vaihtaa kirjaa.

Tyttö joka purjehti Satumaan ympäri itse rakentamallaan laivalla ei ollut liian pelottavaa luettavaa, mutta ääneenluettavaksi liian raskasta ja hidasta. Teksti on makuuni liian täyteläistä, hengästyttävääkin runsaudessaan. Lukeminen muistutti liian makean, herkullisen jälkiruoan syömistä: hyvää olisi tarjolla, mutta paljoa en pystynyt kerralla nauttimaan. Monin paikoin kirja toi mieleen Liisan Ihmemaassa, mikä voi joillekin lukijoille olla iloinen yllätys. Minä taas en pidä Liisan seikkailuista missään maassa, joten Tyttö joka purjehti... sai näistä kohdista turhia miinuspisteitä.

Joka tapauksessa visuaalisesti kaunis - ja verbaalisesti myös, mikäli moisesta tyylistä tykkää.


5 kommenttia:

  1. kaunis kansi ja tarina. Sadut ovat ihania, minussa taitaa asustella pikkuinen satu-tyttö, sillä olen syntynyt Sadun päivänä. Oi ja Liisan seikkailut ovat ihan lempparilukemistani.

    VastaaPoista
  2. Mai, Sittenpä uskallan väittää, että rakastut tähän kirjaan! :) Minäkin pidän saduista, mutta en ihan näin runsaista.

    VastaaPoista
  3. Hirveän kaunis kansi! Innostuin tähän kirjaan tekstistäsi, toivottavasti löydän kirjastosta. :)

    VastaaPoista
  4. Minä pidin tästä paljon, mutta olen samaa mieltä, että kirja on paikoin liian runsas. Karsittavaa olisi ollut. Silti hurmaava ja tarpeeksi omaperäinen lastenkirja.

    VastaaPoista
  5. Krista, Varmasti tämän saa kirjastosta, ainakin varaamalla, jos ei juuri nyt sattuisikaan olemaan paikalla.

    Katja, Juu, pienikin karsiminen olisi varmaan helpottanut lukemista. Tällaisia kirjoja ei kyllä paljon ole, joten uskon sen löytävän paljon tyytyväisiä lukijoita - pitkästä nimestään huolimatta. :)

    VastaaPoista