Amerikan keittokirja

Caroline Bretherton & Elena Rosemond-Hoerr: Amerikan keittokirja

(The American Cookbook: A fresh taste on classic recipes, 2014)

Docendo 2014, 249s.

Minulle on luettujen kirjojen ja nähtyjen elokuvien perusteella syntynyt sellainen käsitys, että Amerikassa syödään herkullisia ruokia: nyhtöpossua, grillattua tai uppopaistettua sitä tai tätä, muhkeita pannukakkuja, maissileipää, omenapiirakoita ja erilaisia leivoksia, joihin on käytetty järkyttävät määrät sokeria ja rasvaa. Amerikan keittokirja tuntui siis täydelliseltä kirjalta, sillä senhän täytyy olla täynnä toinen toistaan houkuttelevampia reseptejä. (Kyllä, minä pidän tirisevästä rasvasta ja runsaasta sokerista. Joskaan en välttämättä yhdessä ja samassa suupalassa.)

Amerikan keittokirja on jaettu viiteen osaan: alkupalat, keitot ja salaatit; aamiaiset ja välipalat; pääruoat ja lisäkkeet; jälkiruoat sekä viimeisenä leivonnaiset, makeiset ja säilykkeet. Tämän lisäksi jaottelua on tehty maantieteellisesti, sillä luonnollisesti Yhdysvaltojen kokoisessa maassa on monia "ruoka-alueita". Kirja on runsaasti kuvitettu ja kuvat kyllä saavat makunystyröihin eloa.

Minä olen keittotaidoiltani hyvin rajoittunut, mutta innokkaasti tutkiskelin reseptejä testatakseni mahdollisimman monia niistä. Loppujen lopuksi en noudattanut mitään resepteistä orjallisesti vaan melko vapaasti mukaillen, sillä en halunnut ostaa esimerkiksi erikoissokereita tai sellaisia mausteita, joita en ehkä käyttäisikään mihinkään muuhun. Näistä sooloiluista huolimatta nyhtöpossu ja maissileipä ansaitsevat erityismaininnan: niitä tehdään aivan varmasti jatkossakin.

Lapset rakastuivat etenkin maissileipään, joka tuli syötyä kerralla. Tämän leivän koostumus muistutti kyllä enemmän kuivakakkua kuin perinteistä leipää, mutta maku sentään oli enemmän leipäinen.

Käytettävyyden kannalta Amerikan keittokirjassa on pari puutetta. Hakemisto on tehty ruoka-aineiden, ei kirjassa esiteltyjen ruokalajien mukaan. Jos siis etsit nyhtöpossuwrappien reseptiä, löydät sen hakemistosta kohdan porsaanliha alta. Perinteinen aakkosellinen hakemisto olisi ehdottomasti käytännöllisempi. Toinen minua häiritsevä asia on se, että resepteissä ainesmäärät ilmaistaan desilitrojen asemesta grammoina. Minulla ei ole keittiövaakaa, enkä ymmärrä, kuinka pölisevien jauhojen mittaaminen puntarilla olisi jotenkin kätevämpää kuin desilitran mitalla. Mikäli tällaiset seikat eivät häiritse, Amerikan keittokirja on oivallinen opas Yhdysvaltain monipuolisiin ruokapöytiin.

Epäoleellisena lisähuomiona mainittakoon, että kirjassa on myös seikkaperäisiä kuvallisia ohjeita varsin hupsuihin työvaiheisiin. Minua nauratti, kun tajusin että tässä oikeasti opastetaan askel askeleelta kuinka peruna viipaloidaan, valkuainen vatkataan, taikina kaulitaan jne.