Huonosti käyttäytyvät naiset

Linda Rodriquez McRobbie: Huonosti käyttäytyvät naiset.
Prinsessat jotka pitivät päänsä - jos mahdollista.
(Princesses Behaving Badly, 2013)
Paasilinna 2015, 302s.
Suom. Salla Korpela

"Nykyisin prinsessavillitys on monien pienten tyttöjen perusasetus. Vuonna 2000 Disney päätti ryhtyä markkinoimaan kokoillan elokuviaan suurisilmäisten päähenkilöidensä tärkeimmällä ominaisuudella: heidän prinsessa-tittelillään. Ja näin sai alkunsa prinsessarutto."

Meidän perheeseen on siunaantunut poikalapsia, joten olen onnistunut välttämään pahimman vaaleanpunaisen ja kimaltelevan prinsessaruton. Mutta väkisinkin sen huomaa, miten prinsessat ovat ujuttaneet lonkeronsa hiuskiehkuransa leluista vaatteisiin, karkkeihin, koulutarvikkeisiin ja jopa polkupyöriin. Linda Rodriquez McRobbie esittelee kirjassaan kymmeniä todellisia prinsessoja, joiden elämään ei ole juurikaan kuulunut eläinystäviä tai spontaaneja laulukohtauksia.

Prinsessat on jaettu seitsemään ryhmään: taistelijat, vallankaappaajat, vehkeilijät, selviytyjät, bilettäjät, lutkat ja hullut. Osa esitellyistä prinsessoista elää ja voi hyvin edelleen, suurin osa on jo kauan sitten haudattu (jos on). Joistakin prinsessoista on säilynyt vain vähän tai ei lainkaan faktatietoa. Esimerkiksi noin 400-luvulla Itämerellä seilanneen merirosvoprinsessa Alfhildin tarina voi olla totta tai reilulla kädellä mielenkiintoisemmaksi muokattua sepitettä.

Minusta mielenkiintoisimpia tarinoita olivat ne, jotka ovat varmasti tai lähes varmasti totta. Saksalainen punkprinsessana tunnettu Gloria von Thurn und Taxis teki minuun melkoisen vaikutuksen. 19-vuotiaana hän työskenteli baarissa, kun ruhtinatar Johannes (53v.) iski silmänsä häneen. Pariskunta avioitui vuoden sisällä tapaamisestaan ja nautti vauhdikkaasta, hulppeasta ja näyttävästä elämästään. Kirjassa kuvataan ruhtinas Johanneksen 60-vuotisjuhlia, joita juhlittiin päiväkausia kutakuinkin kaikkien tuon ajan superrikkaiden kanssa. Viimeisen illan juhlat alkoivat puoli kymmeneltä illalla ja päättyivät kaksitoista tuntia myöhemmin. Teemana oli 1700-luvun pukujuhlat ja juhlien emäntä oli pukeutunut näyttävästi Marie Antoinetteksi. Hänellä oli yllään 10 000 dollaria maksanut vaaleanpunainen puku ja puolimetristä peruukkia koristi aidon Marie Antoinetten tiara.

"Myöhemmin illalla hän lauloi "Paljon onnea vaan" rakkaalle aviomiehelleen kultaisen pilven päältä ja Münchenin oopperan säestämänä."

Pariskunta otti ilon irti elämästä juhlimalla, juhlimalla, saamalla kolme lasta ja juhlimalla vähän lisää. Vasta ruhtinas Johanneksen kuoltua 1990 Glorialle selvisi, millainen heidän taloustilanteensa todellisuudessa oli. Kulutusjuhlat loppuivat kuin seinään, kun leski sai kuulla miehensä jättäneen jälkeensä 576 miljoonan dollarin velat. Sitkeä nainen ei lannistunut (ainakaan pitkäksi aikaa) vaan pisti hihat heilumaan ja sai lopulta talouden tuottamaan voittoa. Bilevuosinaan tiiviisti seuratusta, räväkästä punkkariprinsessasta tuli lopulta aika tavalla seestynyt bisnesnainen.

Huonosti käyttäytyvät naiset on hauska ja mielenkiintoinen kirja. Oman lukukokemukseni perusteella näihin prinsessoihin ei edes kannata yrittää tutustua yhteen pötköön, sillä muuten menevät ajat, paikat ja henkilöt ihan sekaisin ja hurjimmillekin jutuille puutuu. Rodriquez McRobbien kerrontatyyli on letkeä ja hän kommentoikin asioita osuvan sarkastisesti, jos sellaiseen tarjoutuu tilaisuus. Nykykuninkaallisia kirjassa ei juurikaan näy. Ainoastaan Norjan Mette Maritista on oma pieni kappaleensa, muita mainitaan korkeintaan ohimennen.

Mikäli vaaleanpunaisuus öklöttää, kannattaa tutustua näihin toisenlaisiin oikeisiin prinsessoihin.