50/50

Lauri Mäkinen: 50/50
Siltala 2017, 320s.

Syksyllä 1942 Kiestingissä tippuu maahan venäläinen lentokone. Miehistö löytyy kuolleena, mutta neljä desanttia on kadoksissa. Pian desanteista kolme on löydetty ja tapettu, ja neljänneksi desanttiehdokkaaksi löydetään kaksi henkilöä: metsässä alastomana harhaillut tatuoitu mies sekä joen rannasta tajuttomana maannut nainen. Sotaetsivä Härmällä on mutkikas juttu ratkaistavanaan.

Lauri Mäkisen 50/50 olisi takuuvarmasti jäänyt lukematta, ellen olisi lukenut Kirsin kirjanurkan arviota tästä. Meidän kirjastossa 50/50 on sijoitettu sotakirjoihin, mutta yhtä hyvin tämä voisi olla jännäri tai tyystin ilman genrejaottelua.

Mäkinen avaa desantiksi epäiltyjen taustoja harkiten ja upealla rytmillä, siten että lukija kallistuu väkisinkin ensin toisen, sitten toisen epäillyn puolelle. Jos minulla olisi tapana nimetä vuoden onnistunein juonenkäänne, niin tästä kirjasta löytyy todellakin sellainen. Eräässä kohtaa kirjaa, oli pakko pitää järkyttynyt (ja jollain kierolla tapaa ilahtunut) hengähdys-/sulattelutauko ja sitten se olikin taas menoa.

50/50 pitää otteessaan paitsi juonellaan, myös vaivattomalla kerronnallaan. Ilahduttava yllättäjä!