Aron morsiamet 1-9

Kaoru Mori: Aron morsiamet 1-9
(Otoyomegatari 1-9, 2009-2016)

Punainen jättiläinen 2014-2017
Suom. Antti Valkama

Olen suunnitellut lukevani Aron morsiamet -sarjaa ties kuinka kauan. Ainakin kerran lainasin pikkuveljeltä muutaman sarjan kirjan, mutta en mukamas ehtinyt niitä lukea. Nyt sain kaksi ensimmäistä osaa arvostelukappaleena ja siitä se sitten lähti. Onneksi kirjastosta löytyi seitsemän muuta osaa ja pääsin lukemaan laadukasta sarjaa tiiviiseen tahtiin.

Ensimmäisessä osassa 20-vuotias Amira avioituu 12-vuotiaan Karlukin kanssa. Myönnän, että tämä alkuasetelma tuntui vastenmieliseltä. Onneksi avioliitto vaikuttaa pysyvän platonisena kunnes tuore aviomies saa lisää ikää. Amiran sopeutumista uuteen kotikylään ja miehensä sukuun on ilo seurata, samoin englantilaisen tutkimusmatkailija Smithin intoa kirjata muistiin kaikki mahdollinen aron heimojen tavoista.

Sarjan edetessä Amira ja Karluk jäävät sopivasti taka-alalle ja muut hahmot saavat enemmän tilaa. osissa 4 ja 5 keskitytään vauhdikkaisiin kaksostyttöihin, jotka hinkuvat jo kovasti naimisiin ja pääsevätkin, vaikka itse avioliittoseremonia tuntuu tytöistä kovin pitkältä ja tylsältä. Kuudennessa osassa päästään kokemaan taisteluita ja enemmän vauhtia kuin aiemmissa osissa yhteensä, seitsemännessä osassa taas seurataan erään ylhäisörouvan sisarusliiton solmimista. Kaksi (toistaiseksi) viimeistä osaa keskittyy Amiran uuden kotikaupungin jälleenrakennukseen ja sosiaalisesti kömpelön Parian naimakauppoihin. Töksähtelevästi kommunikoiva tyttö joutuu aloittamaan kapioittensa teon alusta ja jännittämään samalla, onko mieluisa sulhanen valmis odottamaan niiden valmistumista.

Kuten lukutahdista voi päätellä, ihastuin tähän sarjaan ikihyviksi. Pidän sympaattisista hahmoista ja siitä, että tarinassa seurataan useita hahmoja, jolloin asioihin saadaan monipuolisempia näkökulmia. Kaikken eniten ihastuin kuitenkin Morin piirrostyyliin. Näissä sarjakuvissa ei ole säästelty yksityiskohdissa, vaan vaatteiden monimutkaiset kirjonnat ja monet muut yksityiskohdat on kuvattu tarkoin. Kannet ovat todella ilo silmälle ja antavat hyvän käsityksen siitä, millaisesta piirrostyylistä näiden sarjakuvien kohdalla saa nauttia.