 |
| Matt Haig: Kuinka aika pysäytetään (How to Stop Time, 2017) Aula & Co 2018, 361s. Suom. Sarianna Silvonen |
Tom Hazard näyttää noin nelikymppiseltä, mutta oikeasti hänellä on ikää jo reilusti yli 400 vuotta. Elämänsä ensimmäiset vuodet Tom vanheni aivan kuten kaikki muutkin, mutta teini-iässä jokin muuttui. Siitä pitäen hän on vanhentunut noin vuoden viidessätoista vuodessa. Pystyäkseen elämään ilman että muut kiinnittävät jatkuvasti huomiota Tomin äärimmäisen hitaasti muuttuvaan ulkonäköön, hänen on vaihdettava henkilöllisyyttä ja asuinpaikkaa kahdeksan vuoden välein. Kaikkein eniten Tom haluaisi elää aivan tavallista elämää, mutta kuinka sujuu arki Lontoolaiskoulun historianopettajana?
Kuinka aika pysäytetään on kiehtova ja surumielinen kirja. Varmaan jokainen on jossain vaiheessa miettinyt, millaista olisi elää vuosisatoja ja millaisia haasteita se toisi. Millaista olisi elää, kun rakkaimmat ikääntyisivät ja kuolisivat, mutta itsellä olisi elinvuosia vielä ties kuinka kauan. Tomillekin on annettu ohjeeksi olla rakastumatta, sillä rakkaus tekee kaikesta vaikeampaa.
Luonnollisesti Tom on ehtinyt nähdä ja kokea elämänsä aikana vaikka mitä noitavainoista maailmansotiin, löytöretkistä huolettomaan 20-lukuun. Ja on hän rakastunutkin, kerran. Historian opettaminen onkin melkoista tasapainottelua, kun omat kokemukset eivät saa lipsahtaa oppilaiden kuultaviksi.
Lukiessa Tomia sekä sääli että tavallaan kadehti vuoron perään. Nautin tästä mielikuvituksellisesta kertomuksesta, jota ei voi tunkea mihinkään valmiiseen genrelaatikkoon. Ihanan haikea ja koskettava tarina.
Totta: tämä teos herätti monenlaisia mietteitä ja singahdutti mielikuvituksen lentoon!
VastaaPoistaKaikki inhimillisen elämän tekijät sijoittuivat paikoillensa kerronnassa, joka oli rytmiikaltaan, verbaliikaltaan ja sanankäänteiltään sekä kiinnostavilta yhtymäkohdiltaan historian siipien havinoiihin piirulleen kohdillansa. Elämän merkityksen etsinnässä käytiin läpin koko ihmiselon tunne- ja kokemuskirjon sateenkaari ja kuinka kauniina sen spektri lukijalle avautuikaan...
Takkutukka, niinpä! Aivan ihana kirja, josta jäi lämmin olo. :)
PoistaKuulostaapa mielenkiintoiselta kirjalta. Täytyy lisätä kesälukemistoon. Kiitos vinkistä!
VastaaPoistaPaula, Toivottavasti sinäkin pidät tästä! Ainakin minusta tämä sopi täydellisesti kiireettömästi luettavaksi, kun sai ihan rauhassa uppoutua tarinaan.
PoistaTuntuu, että olen törmännyt tähän kirjaan tai kuviin siitä nyt vähän joka paikassa. Olen miettinyt, olisiko tämä minun kirjani vai ei, mutta luulnepa tämän kirjoituksesi perusteella, että tulen pian lainaamaan tämän kirjastosta. Kiitos siis lukuvinkistä! :)
VastaaPoistaKia, Tähän kannattaakin törmätä! ;)
PoistaUskon, että pidät tästä. Onhan tässä tietenkin aivan erilainen tyyli kuin niissä lastenkirjoissa (Poika nimeltä Joulu ja Tyttö joka pelasti joulun), mutta jotain samaa lämpöä tästäkin löytyy.