Moonrise

Sarah Crossan: Moonrise
Bloomsbury 2017, 383s.

Ed katosi perheensä elämästä tätinsä autolla juuri ajokortin saatuaan. Hänen haaveilemansa toisenlainen elämä ei ehtinyt kestää kauankaan, kun hänet pidätettiin poliisin murhasta epäiltynä. Nyt 17-vuotias Joe matkustaa Texasiin tavatakseen veljensä Edin, jota ei ole nähnyt kymmeneen vuoteen. Isoveljen teloituspäivä lähestyy ja Joe haluaa viimeinkin kuulla, mitä Edille oikein tapahtui.

Moonrise on proosarunomuotoinen kertomus, joka etenee Joen kertomana. Hän muistelee lapsuuttaan, kertaa Edin vaiheita ja yrittää parhaansa mukaan tulla toimeen vieraassa kaupungissa lähellä veljensä vankilaa. Joe on sinnikäs nuorukainen, joka joutuu kohtaamaan elämän raadollisuuden ja epäoikeudenmukaisuuden enimmäkseen yksin.

Tarina on koskettava, mutta jokin tässä piti minut etäällä. En tiedä mistä etäisyydentunne johtui, ehkä miljööstä tai itselle täysin vieraasta tilanteesta? Vaikka tiedän kuolemanrangaistuksen olevan käytössä vieläkin monissa Yhdysvaltojen osavaltioissa, jotenkin koko asia on helppo unohtaa. Edin kohdalla tilannetta mutkistaa väärin perustein annettu tuomio.

Koskettava tarina kuitenkin, vaikka en aivan täysillä siihen eläytynytkään. Mikä tosin saattoi olla kannaltani hyväkin asia.