Sirkus Rinkeli 2: Suuri taikajahti

Tiina Konttila & Anne Muhonen:
Sirkus Rinkeli 2: Suuri taikajahti
2017, 42s.

Olen saanut seurata sivusta tämän uuden Sirkus Rinkeli -sarjakuva-albumin valmistumista sivusta, ymmärtääkseni aika lailla alusta saakka. Sain lukea tuoreeltaan käsikirjoituksen alun (joka tässä albumissa kattaa ensimmäisen sivun) ja vilkaista parin ruudun verran, miltä Rinkeli näyttää väreissä. Niin, jos nyt joku ei ehkä muista tätä ensimmäistä Rinkeli-postausta parin vuoden takaa, todettakoon tässäkin, että Tiina on minun siskoni ja siksi tällainen etukäteistirkistely oli mahdollista. Samasta syystä pääsin lukemaan Suuren taikajahdin muutamaa päivää ennen virallista ilmestymispäivää. Lukutilanne oli kaikin puolin epäihanteellinen: kirja piti lukea ihan heti sillä sekunnilla samalla kun malttamaton isosisko yritti olla seuraamatta joka ikistä ilmettäni. (Ei onnistunut.)

Onnekseni sain albumista myös ikioman kappaleen, joten sain lukea tarinan uudestaan, ilman ulkoisia paineita ja tarkkailevia silmäpareja.

Tällä kertaa tarinan keskiössä on Pitkämies, joka saa kauan odottamansa kirjeen taikurikurssinsa professorilta: Pitkämiehen on aika saada ensimmäinen taikansa! Kirjeen saapumisen jälkeen alkaa tapahtua aika kummallisia juttuja koko sirkuksen väelle ja läheisen vanhainkodin asukkaille myös.

Tykkäsin tämän seikkailun vauhdikkuudesta ja eheydestä. Tarinan juoni on selkeä ja mukavan omaperäinen. Etenkin pidän siitä, kuinka hahmoista tuli tämän albumin myötä hieman tutumpia ja oletan saman jatkuvan seuraavissa osissa. (Joita ei tietääkseni juuri nyt ole tekeillä, mutta joita toivon tulevan jossain vaiheessa.) Kuvitus on ensimmäiseen albumiin verrattuna yhtenäistynyt, mikä on ehdottomasti positiivinen juttu. Ja hei, tässä albumissa on myös sivunumerot!

Luetutin Suuren taikajahdin luonnollisesti myös omilla lapsillani ja heistä irtosi seuraavat syväluotaavat analyysit:

Aika hyvä! Hienot kuvat. Jaakko, kohta 9v.

Hauska kirja!
Hauskinta oli se [spoiler alert] kun sen piti pierasta siihen pulloon. [end of spoiler alert] Simo, 10 ja puoli vuotta

 Rinkelin kuulumisia voi seurailla heidän nettisivuillaan, www.sirkusrinkeli.fi.

Sirkus Rinkeli

Anne Muhonen & Tiina Konttila: Sirkus Rinkeli

Robustos 2015, 40s.

Hohoo, olen aloittanut tämän postauksen sen seitsemän kertaa, mutta eihän tästä meinaa tulla mitään! :D

On kuulkaa vaikea yrittää blogata sarjakuvasta, jonka toinen tekijä sattuu olemaan oma sisko. Ei sillä ettenkö olisi jo suullisesti antanut tästä palautetta moneen otteeseen, mutta jotenkin tämmöinen julkinen teksti tuntuu ihan eri asialta. No mutta, yritetään nyt vielä kerran.

Sirkus Rinkeli voi näyttää ihan tavalliselta sirkukselta, mutta enpä usko muiden sirkusten koostuvan näin omalaatuisista hahmoista. Nuorin jäsen, Eppu, on jäänyt sirkukseen vaikka hänen vanhempansa karkasivatkin kirjanpitäjiksi. Aapo-poika tutustuu Eppuun ja pääsee kurkistamaan myös sirkuksen kulissien taakse. Sirkuksessa piileskelee muuan Siiri, mutta keneltä ja miksi? Siellä täällä vilahtaa myös epämääräinen Harppuunamies, joka vastaa kovin hitaasta takaa-ajokohtauksesta.

Minusta Sirkus Rinkeli on mainio seikkailu! Se sopii oikein hyvin pienillekin lapsille, mutta viihdyttää mukavasti myös aikuista lukijaa. Sain seurata albumin syntyvaiheita alusta asti, joten hahmot olivat minulle entuudestaan tuttuja, samoin kuin juoni pääpiirteissään. Siksi minun onkin hyvin vaikea arvioida, millaisen ensivaikutelman tarina saa aikaan, kun sitä pääsee lukemaan suoraan viimeisteltynä kokonaisuutena.

Kun tekijöitä on kaksi ja kun kumpikin on osallistunut hahmojen luomiseen, näkyy se luonnollisesti lopputuloksessakin. Hahmot voi helposti jakaa kahteen ryhmään tekijänsä mukaan. Mitään varsinaista haittaa tästä ei toki ole, mutta mielestäni pari hahmoa olisi saanut olla enemmän muun joukon tyylinen. Sirkus-teemaan liittyen olisin toivonut albumiin enemmän värejä. Nyt sivut ovat pääsääntöisesti yksisävyisiä, mikä ei näytä pahalta, mutta himmentää hiukan sirkuksen loistoa. Yhden selkeän, tilastointia hankaloittavan puutteen löysin: sivunumeroiden puuttuminen! Ärsyttävää alkaa laskea sivujen määrää…

Lukukokemus oli jännittynyt, koska totta kai tuntui huikealta lukea ihan oikeaa sarjakuvaa, jonka tekemisessä sisko on ollut mukana. Paikoin huomasin juonessa muutoksia aiemmin lukemaani versioon verrattuna ja niitä piti pysähtyä erikseen makustelemaan. (Muutokset olivat kyllä tarinaa selkeyttäviä, minä vain kangistun nopeasti kaavoihin ;) )

Toivottavasti Sirkus Rinkeli saa jatkoa muodossa tai toisessa, sillä näillä hahmoilla riittää varmasti tarina jos toinenkin kerrottavaksi.