Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jenny Han. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jenny Han. Näytä kaikki tekstit

lauantai 5. tammikuuta 2019

2 X Lara Jean

Jenny Han:
P.S. I Still Love You
Always and Forever, Lara Jean
Scholastic 2015 & 2017, 337 & 325s.




Luin noin kuukausi sitten pikkukrapulassa Jenny Hanin Lara Jean -sarjan (tai mikä ikinä tämän sarjan nimi nyt sitten onkaan) ensimmäisen osan Pojille, joita joskus rakastin. Kirja oli söpön herttainen ja koukuttava, joten tilasin nämä kaksi muuta osaa itselleni joululahjaksi.

Toisessa osassa, P.S. I Still Love You, Lara Jeanin ja hänen poikaystävänsä välejä kaihertaa poikkiksen ex-tyttöystävä, jonka luokse ah niin ihana Peter ryntäilee pienestäkin vihjeestä. Lara Jean tekee ahkerasti vapaaehtoistyötä vanhustentalossa ja saa yllättävän kirjeen eräältä entiseltä ihastukseltaan. Syntyy sellainen tuplarakastuminen, kun Lara Jeanilla on tunteita sekä Peteriä, että tätä John Ambrose jotakin kohtaan.

Vaikka juonikuvio on ihan tyhmä, oli tämä toinen osa kuitenkin ihan ookoo teinihömppä.

Always and forever, Lara Jean on piiiiitkä ja tapahtumaköyhä päätösosa, joka aiheutti melkein fyysistä pahoinvointia. Lara Jeanin isä on löytänyt uuden kumppanin ja kihlautuu tämän kanssa. Tietysti siitä hemmetin kosinnastakin pitää tehdä spektaakkeli ja sitten Lara Jean vasta pääseekin vauhtiin, kun aletaan puhua häistä. Tätä tyttöä ei kiinnosta, mitä hääpari toivoo, vaan Lara Jean suunnittelee romanttisia yksityiskohtia minkä koulukiireiltään ehtii. Samalla hän tietysti seurustelee 18-vuotiaan intensiteetillä, sillä erolla että seksi ei kuulu kuvioihin.

Ehkä tätä viimeistä osaa lukiessa alkoi teiniromantiikka tursuta jo korvista ulos, mutta vaikka kuinka yritän asettaa tätä omaan genreensä ja asettua kohderyhmän ajatusmaailmaan, niin ei herranen aika... Lara Jean on äärettömän lapsellinen ja elelee edelleen enemmän siellä mielikuvituksessaan. Hänellä on liki pakonomainen tarve suunnitella joka helkkarin tilanne ja tapahtuma viimeistä piirtoa myöten etukäteen valmiiksi ja kuorruttaa kaikki jättiannoksella romantiikkaa. Hyvä ettei hän kirjoita vuorosanojakin etukäteen. Kaikille. Ja vaikka kenenkään ei pidä harrastaa seksiä ellei koe olevansa siihen valmis tai ei muuten vain halua, niin Lara Jean on ihan omaa luokkaansa tässäkin asiassa. Hän nimittäin ei halua, että seksistä tulee koskaan arkipäiväistä, vaan että se olisi aina ja joka kerta sacred, eli jotenkin pyhää tai siunattua. Herttileeri mitkä odotukset ja paineet!


Jos jotain hyvää pitäisi näistä kirjoista sanoa, niin olivat ensimmäisen osan tapaan nopealukuisia ja helppoja luettavia. Mutta nyt kyllä taisi teiniromanssit riittää vähäksi aikaa.

sunnuntai 16. joulukuuta 2018

Pojille, joita joskus rakastin

Jenny Han: Pojille, joita joskus rakastin
(To All the Boys I've Loved Before, 2014)
Sanoma Media Finland 2018, 371s.
Suom. Antti Hulkkonen

Olipa kerran pikkujoulujen jälkeinen päivä, jonka halusin viettää rötväten. Halusin lukea jotakin kevyttä ja hömppäistä, joten otin lukuun (teini)rakkausromaanin.

Pojille, joita joskus rakastin on hyvin kiltti ja herttainen tarina Lara Jeanista, joka ei ole koskaan seurustellut kenenkään kanssa. Hän on ollut rakastunut viiteen poikaan ja on kirjoittanut heistä jokaiselle rakkauskirjeen siinä vaiheessa, kun lämpimät tunteet ovat menneet ohi. Nämä kirjeet Lara Jean on piilottanut hatturasiaan, eikä kirjeiden ollut tarkoitus koskaan päätyä noille viidelle pojalle. Näin kuitenkin pääsee käymään ja tietysti asiat menevät vähän haastaviksi.

Tarina on sinänsä hyvin perinteinen ja yllätyksetönkin, mutta kuitenkin tämä onnistui viihdyttämään ja koukuttamaan niin paljon, että luin koko kirjan kerralla. Oli varsin virkistävää lukea pitkästä aikaa teiniromantiikkaa, johon ei liittynyt vampyyreitä tai ihmissusia. Lara Jeanin kiltteys ja viattomuus oli kyllä vähän yliampuvaa (hän on muun muassa tehnyt siskonsa kanssa keskinäisen lupauksen, ettei kumpikaan harrasta seksiä ennen kuin on täyttänyt 21-vuotta ja/tai on naimisissa. En itse asiassa ole varma, oliko tässä edes "tai" vaihtoehtoa...), mutta tarinan edetessä hän kuitenkin laskeutuu hattaraisesta mielikuvitusromantiikkamaailmastaan vähän enemmän oikeaan maailmaan. Tällä tarkoitan sitä, että aiemmin vain mielikuvituksessa tapahtuneista romansseista Lara Jean siirtyy reaalimaailman tapahtumiin.

Selostukseni taitaa kuulostaa aika oudolta, mutta älkää antako sen häiritä. Pidin tästä niin paljon, että tilasin sarjan kaksi muuta osaa omaksi ja niitä odotellessa yritän tavata tarinaa eteenpäin ruotsiksi.

Jos kaipaat herttaista rakkaushömppää, Pojille, joita joskus rakastin tarjoaa juuri sitä.