 |
| Susan Cooper: Yllä meren, alla kiven (Over Sea, Under Stone, 1965) WSOY 1979, 252s. Suom. Kristiina Rikman |
Pimeä nousee -sarja oli tosi kova sana silloin, kun itse olin ala-asteella 80-luvulla. Ainakin muistoissani sarjaa luki "koko koulu" (eli ainakin pari oppilasta siskon ja minun lisäksi) niin että kirjastoautopäivinä kiiruhdettiin kilpaa lainaamaan sarjan seuraavia osia ja neuvoteltiin kiivassanaisesti siitä, kuka saa lukea sen ensimmäisenä.
Sarjan ensimmäisessä osassa vietetään kesää pienessä Trewissickin kalastajakylässä Cornwallissa. Isosetä Merry on vuokrannut vähän ankean näköisen Harmajan talon, jonka tarkempi tutkiminen sysää liikkeelle melkoisen seikkailun. Sisarukset Simon, Jane ja Barney löytävät ikivanhan kartan ja joutuvat tahtomattaan keskelle hyvän ja pahan välistä taistelua.
Iltasatuna Yllä meren, alla kiven oli minulle vähän raskas. Kirjan kieli on kankeahkoa, lauseet pitkiä ja liian polveilevia. Kirjoitusvirheitäkin on silmiinpistävän paljon. Vanhin poika totesi jo kirjan alkuvaiheessa tarinan muistuttavan Viisikkoja ja olen kyllä samoilla linjoilla. Toki tässä syödään vähemmän ja seikkailukin on hurjempi kuin Viisikolla mikään koskaan.
Jos lukijalla olikin hivenen tuskaista tämän kirjan kanssa, lapset tykkäsivät. Tai vanhin ja nuorin tykkäsivät, se keskimmäinen nukahtaa edelleen niin nopeasti ettei muista aamuisin mitään koko iltasadusta. Aloitttelimme jo sarjan seuraavaa osaa, joka tuntuu käynnistyvän huomattavasti nopeammin kuin tämä ensimmäinen osa. Hyvä niin.
PS: Meidän hyllyssä kököttää tosiaan kirjan vanha painos, vanhalla kansikuvalla. Voisiko joku kertoa, miksi tässä vanhassa kuvassa on neljä lasta? Onko tuo ylimääräinen olevinaan Bill, yksi pahiksista?
Oi, tämä oli minullekin iso juttu ala-asteella. Viime vuonna luin tämän uudelleen ja pidin edelleen, mutta lapsilleni tämä ei uponnut. Harmi. Esikoiseni oli sitä mieltä, että tässä on liikaa maisema- ja muuta kuvailua. Minä taas mietin, että pitäisikö lukea loputkin sarjan osat uudestaan. :)
VastaaPoistaKatja, Näin iltasatuna, pienissä pätkissä luettuna, minuakin puudutti maisemakuvaukset ja muut vitkuttelut :D Seuraavaa kirjaa on luettu hitaammin kuin olisin halunnut, kun lapset ovat kahden vaiheella sen suhteen, haluavatko kuulla koko kirjaa...
PoistaMinulle tämä ei ole tuttu lapsuudesta, mutta tulin lukeneeksi juuri tämän kirjan muutama vuosi sitten, kun saatavilla ei ollut sillä hetkellä muuta luettavaa, ja pikkusiskolta löytyi tämä kirja. Ihan hyvin viihdyin muistaakseni kirjan parissa, ja minua miellytti tuo polveilevampi kerronta - nyt olen vasta lukenut vähän Viisikkoja, jotka tosiaan ovat paljon selkeämpiä. En tiedä, olisinko tykännyt muksuna, ehkäpä, pidinhän kovasti polveilevista Narnioistakin. =D
VastaaPoistaIrene, Mulle taas Narnia ei ole kolahtanut koskaan. Lapsena tykkäsin tästä sarjasta todella, todella paljon, mutta nyt ainakin eka kirja jäi semmoiselle "no ihan ok" -tasolle.
PoistaMua hämmentää ihan todella paljon että olenkohan lukenut tätä ala-asteella tai teininä vai en, aika laajamittaisesti tuli kirjaston fantasiahylly kuitenkin koluttua. Monella klassikkolistalla tämä on, hm, voisin ottaa tavoitteeksi lukea. Kiitos muistutuksesta! (mutta ehkä luen englanniksi sitten!)
VastaaPoistaLinnea, Sivistysmielessä tämä on kyllä hyvä lukea! Ja tosiaan voi olla englanniksi jouhevampaa tekstiä kuin suomeksi.
Poista