 |
| Pekka Kytömäki: Valo pilkkoo pimeää Sanasato 2016, 76s. |
Pekka Kytömäen toinen runokokoelma, Valo pilkkoo pimeää, on ihastuttavalla tavalla sekä omanlaisensa, että samanlainen kuin edeltäjänsä, Ei talvikunnossapitoa. Jälleen kansien välistä löytyy sekä haikuja että hieman pidempiä runoja, aiheet vaihtelevat kissoista kirjoihin ja rakkauteen. Ja muihinkin asioihin.
Jotkut huijaavat
tiensä läpi elämän
saamatta tietää,
ovatko petkuttaneet
itseään vai muita.
Odotukseni olivat luonnollisesti korkealla, eikä todellakaan tarvinnut pettyä. Kytömäki käyttää edelleen sanojaan harkiten ja oivaltaen. Tunnustan, että ensimmäisellä lukukerralla olin niin innoissani, että "oikoluin" pari runoa ihan väärin. Onneksi toisella lukukerralla maltoin jo antaa sanojen puhua itse, sillä onhan tämä seuraavakin oikein luettuna aivan ihana:
Aurinko vetää
pilven eteen
sädekaihtimen.
Jos siis kaipaat helppoa mutta sisällöltään antoisaa runolukemista, suosittelen tarttumaan kumpaan tahansa Kytömäen kirjoista. Toki mieluiten molempiin.
Linnut näkevät
muovisen perintömme.
Ihme että ne
vielä laulavat meille.
Kiitos suosituksesta! Ollaankin mietitty, että haluttaisiin lukea runoja enemmän. Ihanan kuuloinen kirja, jo tuo kansikin on kutsuva! :)
VastaaPoistaTiia
Tiia, Pekan runot on aivan ihania! :)
PoistaJos saan suositella muitakin, niin tänä vuonna olen mieltynyt myös Anna Elina Isoaron Rakkautta ja vasta-aineita -kirjaan sekä Stina Niemen ja Aino Öhmanin Elämäni -kokoelmaan.
Minä luen runoja aika vähän, mutta yritän vähitellen ottaa nekin luontevaksi osaksi lukemisiani.
Ihanaa! Maltan tuskin odottaa, että saan oman kappaleen. ☺
VastaaPoistaElina, Pidät tästä takuulla! Kansikuvakin on niin kiva, että kuopus on kanniskellut tätä ihan ihme paikkoihin muutaman päivän. :)
PoistaVeit sanat suustani!
VastaaPoistaHeli, pahoitteluni ;)
PoistaMinäkin odotan omaa kappalettani innoissani. <3 Kuulin kesällä eräässä runoillassa jo maistiaisia kirjasta, ja jo niiden perusteella osaan odottaa jotain erityisen ihanaa. Ja juuri sellaiselta teos arviosikin mukaan kuulostaa. <3
VastaaPoistaSara, Annan tälle täyden innostumistakuun! Ihan varmasti ihastut :)
PoistaVähän myöhästyneet mutta sitäkin lämpimämmät kiitokset Maijalle ja kivoille kommentoijille myös! ♥
VastaaPoistaSädekaihdin-juttu muuten syntyi ihan rehellisen kirjoitusvirheen ansiosta sen toisen sälekaihdinrunon jälkeen. Viimeksi mainitun raapustin kyllä muistikirjaani oikein, mutta puhtaaksi kirjoittaessa syntyi virhe, jonka huomasin vasta kun olin printannut ystävälleni muutamia runoja ja olin juuri ojentamassa paperia hänelle. :)
Pekka, Hauska kuulla sädekaihdinten syntytarina! :) Tykkäsin jo siitä oikoluetusta sälekaihdin-versiosta, mutta sädekaihtimet kuulostaa heti paljon valoisammalta.
PoistaJoko saa alkaa odottaa kolmatta kirjaa?
Kiitos kysymästä, mitähän tuohon uskaltaisi vastata... Sanotaanko että yllätyn ainakin itse, jos julkaisutahti jatkuu yhtä tiiviinä! Tokan kirjan ensimmäinen käsikirjoitus valmistui jo helmikuussa, ja sen jälkeen on ollut uusien runojen rintamalla tosi hiljaista, pientä piristymistä on alkanut tapahtua vasta ihan viime viikkoina. Mutta eihän sitä ikinä tiedä – viime syksynäkin luulin hetken aikaa, ettei mitään toistakaan kirjaa tule. :)
Poista