Vien sinut kotiin

Ben Kalland: Vien sinut kotiin
Atena 2017, 282s.

Olipa onni, että Ben Kallandin Vien sinut kotiin -kirjasta blogattiin heti sen ilmestyttyä ahkerasti. Ja olipa onni, että ehdin pari juttua lukemaankin, sillä muuten en olisi ehkä osannut hakeutua tämän kirjan pariin.

Markus Douglas on edennyt Jehovan todistajissa varsin korkeaan asemaan ja on asunut käytännössä koko aikuisikänsä Yhdysvalloissa. Kirjan alussa Markus matkustaa Suomeen sisarensa Sofian hautajaisiin. Samana päivänä hän saa kirjeen naiselta, joka väittää olevansa Markuksen tytär.

Vien sinut kotiin hurmaa heti ensi riveillään. Kirjan tunnelma on omaääninen, se soi taiturimaisesti kuin Markuksen Ellen-siskon viulu aikoinaan. Markuksen perhe kuuluu Jehovan todistajiin, joten uskonto vaikuttaa vahvasti kaikkeen. Ongelmat, mikäli niitä tiukoista ohjeista huolimatta pääsee syntymään, pitäisi hoitaa nopeasti yhteisön sisällä. Markuksen kolmas sisko, Carola, on erotettu yhteistöstä, eikä häneen saisi pitää mitään yhteyttä. Markuksen oma elämä on hämmentävää: hän on aktiivinen Jehovan todistaja ja korkeassa asemassa, mutta ei silti vaikuta varsinaisesti uskovan siihen mistä saarnaa.

Kallandin kirjan vahvuus on ehdottomasti sen tunnelmassa ja hienostuneessa, lukijaa hellivässä tyylissä. Musiikin voi lähes kuulla, vaikka ei termistöä ja kirjassa esiintyviä sävellyksiä tuntisikaan. Huikean hieno romaani aiheesta, jota ei tietääkseni ole kaunokirjallisuudessa juurikaan käsitelty.