Elämäni ennen kuolemaa

Elina Järvi: Elämäni ennen kuolemaa
Like 2017, 363s.
Kuvat: Olga Poppius

Elämäni ennen kuolemaa sisältää neljäntoista ihmisen tarinat siitä kuinka kuolema on tai on käynyt aivan lähellä. Viidestoista tarina on kahden omaisen kertomus läheisen kuolemasta.

Rintasyöpä, alkoholismi, liikenneonnettomuus, ratsastusonnettomuus, sydänvika, räjähdys, hoitovirhe, räjähdys, pieleen mennyt lapsivesipunktio. Kuolema on näissä tarinoissa läsnä, mutta jotenkin häälyvänä varjona jossain taustalla. Osa on selvinnyt kuoleman porteilta melko vähällä, toisten elämä on muuttunut pysyvästi.

Eniten minua kosketti Rikan tarina. Hän meni toista lasta odottaessaan lapsivesipunktioon, vaikka ei oikeastaan halunnut koko tutkimukseen. Näytettä oli yritetty ottaa jo paria viikkoa aiemmin, tuloksetta. Tällä kertaa näyte saatiin otettua ja kaikki näytti sujuneen hyvin. Seuraavana päivänä neuvolassa vauvan sydänäänet kuulostivat liian hitailta ja kotiovella Rikan valtasi valtava uupumus. Illalla alkoivat kovat kivut ja Rika lähti sairaalaan, missä ultrassa vauvan todettiin kuolleen. Rika oli saanut verenmyrkytyksen, luultavasti lapsivesipunktiosta. Lapsen lisäksi Rika menetti kohdun ja munasarjat, molemmat jalat polvista alaspäin ja osan sormista.

Aivan liian monissa tarinoissa kerrotaan siitä, kuinka vaikeaa on saada ketään vastuuseen virheistä tai ylipäätään oikeudenmukaista kohtelua. Onnettomuuden jälkeen yritetään tivata, onko menopeli viritetty ja ajoitkohan ehkä sittenkin ylinopeutta, vaikka potilas olisi vielä shokissa. Kelan lääkäreiden omituisista päätöksistä olen saanut kuulla tuttaviltakin ja samanlaisia kokemuksia löytyy tästä kirjasta: on aivan sama millaisia lausuntoja erikoislääkärit antavat, Kelan lääkärit eivät niitä tunnu välttämättä edes lukevan.

Elämäni ennen kuolemaa on laadukas haastattelukokoelma, jolle Olga Poppiuksen valokuvat antaa lisää syvyyttä.