Gilles de Maistren elokuvan pohjalta kirjoittanut Prune de Maistre: Mia ja valkoinen leijona Minerva 2019, 191s. Suom. Eve Risto |
11-vuotias Mia on raivoissaan. Hänen perheensä on muuttanut isoisän entiselle farmille Etelä-Afrikkaan, eikä Mia todellakaan olisi halunnut muuttaa Lontoosta sinne. Hän ei ole kiinnostunut hankkimaan uusia ystäviä, sillä hänellä on jo ystäviä - Lontoossa. Isoveli Mick sen sijaan on sopeutunut hyvin, vaikka hänellä omat haasteensa onkin. Mick hoivaa huoneessaan loukkaantuneita eläimiä takaisin luontoon vapautettavaksi. Mia lämpenee uudelle kodilleen vasta kun tilalla syntyy erittäin harvinainen valkoinen leijona, joka hakeutuu jatkuvasti Mian lähelle. Miasta ja Charlie-leijonasta tulee todella läheiset. Vuodet kuluvat ja tilanteet muuttuvat. Perheen vanhemmat alkavat pelätä Mian turvallisuuden puolesta ja koska tämä ei kielloista huolimatta pysy poissa Charlien aitauksesta, isä päättää myydä Charlien. Mia kuitenkin saa selville, mitä tilalta myytäville leijonille tapahtuu, ja päättää karata Charlien kanssa ja viedä tämän turvaan.
Tarina on jouheva ja etenee tiiviiseen tahtiin. Kirja on kirjoitettu elokuvan pohjalta, mikä näkyy tekstissä, mutta ei onneksi häiritse kun siihen tottuu. Kuvituksena toimivat still-kuvat elokuvasta elävöittävät tekstiä mukavasti. Mia ja valkoinen leijona -elokuvan tarkoituksena on herätellä ihmisiä tajuamaan leijonien ahdingon. (Kirjan takasivun info-laatikossa kerrotaan leijonien määrän laskeneen sadassa vuodessa 90%, mikä on totta kai kamalan paljon.) Niin tärkeä sanoma kuin tarinalla onkin, elokuva herättää minusssa ristiriitaisia tunteita. Elokuvassa on nimittäin käytetty ihan oikeaa leijonaa, joka on kolmen vuoden ajan kasvanut yhdessä pääosan esittäjän kanssa. Minkähänlaiset olot tällä erittäin harvinaisella valkoisella leijonalla on mahtanut kuvauksien ajan olla? Kirjassa sama asetelma ei tunnu yhtä häiritsevältä, sillä se on "pelkkä" tarina.
Tätä häiriötekijää lukuunottamatta pidin Miasta ja valkoisesta leijonasta. Se on lämminhenkinen tarina, joka muuttuu loppupuolella kunnon seikkailuksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti