 |
| Lorina Mapa: Duran Duran, Imelda Marcos and me Conundrum Press 2017, 131s. |
 |
| Tillie Walden: Spinning First Second 2017, 392s. |
Nämä kaksi omaelämäkerrallista sarjakuvaa olen bongannut luettavakseni jostakin päin nettiä. Ehkä Goodreadsista, jostakin blogista tai Instagramista.
Lorina Mapan Duran Duran, Imelda Marcos, and Me alkaa siitä hetkestä, kun Mapa kuulee isänsä kuolleen. Surun keskellä Mapa alkaa muistella isäänsä ja lapsuuttaan Filippiineillä. Omaan makuuni kerronta oli hieman liian pätkäistä ja sarjakuva-albumiksi tekstin määrää suhteessa kuviin oli aika paljon. Koska Mapan vanhemmat osallistuivat aktiivisesti vuoden 1986 kansannousuun, on politiikka luonnollisesti isossa osassa Mapan tarinassa.
Tillie Waldenin Spinning taas kertoo päällisin puolin luistelemisesta. Enemmän kyseessä on kuitenkin kasvutarina tytöstä, joka ei enää halua jatkaa aikaavievää ja raskasta harrastusta eikä pitää seksuaalista suuntautumistaan salassa.
Molemmat sarjakuvat ovat hyviä, mutta Spinning huomattavasti enemmän minun makuuni. Siinä miellyttivät sekä piirrostyyli, että tekstin niukkuus. Kuvat kyllä kertovat tarinaa ja vievät sitä eteenpäin, ei jokaista ruutua tarvitse selittää auki pienellä präntillä liian pienessä tilassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti