Me Ponnekkaat -sarja

Julian Clary: Me ponnekkaat
Me Ponnekkaat, Pelastuspartio
Me Ponnekkaat lomalla

Otava 2017, 2018,
Suom. Outi Järvinen

Kuvitus: David Roberts

Me Ponnekkaat -sarjasta on ilmestynyt suomeksi kolme ensimmäistä osaa. Kaikkiaan sarjaan on tähän mennessä ilmestynyt viisi osaa. 10-vuotiaamme on pitänyt näistä kovasti ja halusin tutustua näihin itsekin.

Ensimmäisen kirjan alussa herra ja rouva Ponnekas ovat vielä ihan tavallisia hyeenoita Afrikassa. He sattuvat paikalle kun varomaton pariskunta tulee krokotiilien syömiksi. Lyhyen pähkäilyn jälkeen hyeenat päättävät pukeutua syödyn pariskunnan vaatteisiin, napata heidän passinsa ja matkustaa Lontooseen elämään ihmisiksi.

Sopeutuminen ihmiselämään ei tietenkään ole aivan mutkatonta, varsinkaan jos sattuu olemaan hyvin karvainen ja hännällinen eläin. Pian perhe kasvaa kahdella lapsella ja elo on oikein rattoisaa arjen asetuttua uomiinsa. Naapurin kyyläävä setä aiheuttaa kyllä paineita, mutta positiivisina ja reippaina Ponnekkaat selviytyvät melkein mistä vain.

Toisessa osassa Ponnekkaiden maine on kiirinyt eläimeltä eläimelle ja heidän ovelleen (ja vessaan) ilmestyy aika paljon ihmiselämästä haaveilevia eläimiä. Toisille sopeutuminen on helpompaa, toisille miltei mahdotonta.

Kuten mikä tahansa perhe, myös Ponnekkaat lähtevät viettämään kesälomaa. Ensimmäinen haaste on teltan pystyttäminen, seuraavaksi harmitellaan matkasta unohtuneita makuupusseja. Leppoisa loma muuttuu kuitenkin ahdistavaksi, kun yksi perheenjäsen katoaa.

Näitä kirjoja suosittelen lämmöllä! Ponnekkaat sopivat hyvin iltasaduiksi, mutta myös itsekseen luettaviksi lapsille ja aikuisille, ikään katsomatta.  Meno on hassua ja höpsöä, mutta kyllä siellä taustalla on nähtävissä vakavampiakin aiheita ja teemoja toisten auttamisesta kaikkien hyväksymiseen. Kuvitus on sympaattista ja kuvia on runsaasti.