Mun vuoro

Angie Thomas: Mun vuoro
Otava 2020, 393s.
Suom. Ilkka Rekiaro,
Räplyriikat suom. Niko Toiskallio

Angie Thomasin esikoisromaani, Viha jonka kylvät, teki ison vaikutuksen, joten tämä toinen kirja meni suoraan lukulistalle.

16-vuotias Bri haaveilee räppärin urasta. Sellaisesta, jonka hän saavuttaisi omilla taidoillaan, eikä vain edesmenneen räppäri-isänsä vanavedessä. Koulumenestys kärsii Brin keskittyessä räppijuttuihin, mutta kun äiti menettää työnsä, Bri päättää panostaa kaiken läpimurron saavuttamiseen.

Mun vuoro on koukuttava teos, jossa käsitellään laajempia asioita, kuin "vain" Brin ja hänen perheensä ongelmia. Esimerkiksi koulun turvatarkastuksessa pysäytetään enemmän tummaihoisia ja latinoita, kuin valkoihoisia. Osa vanhemmista ei pidä siitä, että koulun ovet on avattu kaikille etnisille ryhmille, vaikka se onkin koulun taloudelle eduksi.

Bri on hahmona todella ärsyttävä ja turhauttava. Hän ei siedä kritiikkiä, edes aiheesta. Ylipäätään hänellä on ongelmia auktoriteettien kanssa, eikä hän malta missään tilanteessa pitää päätään kiinni, vaikka pääsisi niin helpommalla. Brin parhaat ystävät, Malik ja Sonny, jäivät tarinassa harmillisesti hieman taka-alalle, Pooh-täti sentään saa ansaitsemansa huomion.

Kirjan suomentamisesta vastaavat Ilkka Rekiaro ja Niko Toiskallio, joista jälkimmäinen on suomentanut räplyriikat. Suomennokset toimivat mainiosti ja vasta kirjan luettuani tulin ajatelleeksi, että tämä toimisi varmaan loistavasti äänikirjana!