keskiviikko 17. maaliskuuta 2021

Onko mun pakko treenata

 

Brita Zackari: Onko mun pakko treenata?
Gummerus 2018, 157s.
Suom. Ida Takala

Suhteeni urheiluun ja kuntoiluun on hankala.
Kuljen työmatkani enimmäkseen kävellen tai pyörällä, joten arkista hyötyliikuntaa kertyy ihan kivasti. Teiden ollessa sulia teen mielelläni pitkiä kävelylenkkejä ja joskus yritän vähän juostakin. (Toissa kesänä juokseminen sujui hyvin, viime kesänä ei todellakaan! Tyhmää...) Tykkään käydä uimassakin. Tosin olen huono uimaan, joten matkat ovat lyhyitä.

No, työterveyshoitaja moitti  kuitenkin liikkumiseni yksipuolisuutta ja käski aloittaa edes jonkinlaisen lihaskuntotreenin. Minulla on ollut muutamaan otteeseen kuntosalijäsenyys, mutta salitreeni ei ole koskaan ollut minusta kivaa ja siksi homma on parhaimmillaankin kestänyt alle vuoden. Kotoa löytyy kahvakuula ja parit puntit, mutta nostelen niitä vain silloin kun ne ovat tiellä.

Brita Zackarin Onko mun pakko treenata? on kuin minua varten tehty. Zackari ihan todella ymmärtää sen, ettei treenaaminen todellakaan aina kiinnosta. Tai että joskus elämäntilanne on sellainen, ettei treenaamiselle tai muillekaan harrastuksille kerta kaikkiaan löydy paljoa aikaa. 

Zackarin huumori vetosi minuun siinä määrin, että melkein oli pakko heti kokeilla hänen treeniohjeitaan. Mutta sitten tuli jotain muuta. Joka tapauksessa Zackari käsittelee kirjassaan varsinaisen treenaamisen lisäksi muun muassa ruokaa (treeni ei ole mennyt hukkaan, vaikka söisikin suklaata sen jälkeen), treenaamisen aloittamisen henkistä kynnystä (en osaa, minulla ei ole oikeanlaisia vaatteita yms.) ja omaan kroppaan suhtautumista. 

Varsinaisia kuntoiluohjeita kirjassa on aika vähän, mutta ne riittävät varmasti pitkäksikin aikaa. Varsinkin jos ei aloita treenaamista välittömästi vaan jää odottelemaan parempia aikoja, kuten minä.

Pidin kirjassa eniten (huumorin lisäksi) siitä rohkaisevasta asenteesta, joka kannustaa liikkumaan edes vähän edes joskus. Ettei ole pakko treenata kahta tuntia neljää kertaa viikossa, vaan on ihan ok liikkua vaikka vartti kerrallaan. Itse asiassa neljä minuuttia ja kaksikymmentä sekuntia riittää, jos tekee Tabata-treenin! (Siinä treenataan täydellä teholla 20 sekuntia, levätään 10 ja tämä toistetaan kahdeksan kertaa. Valmis!)

Onko mun pakko treenata?
on mainio treenikirja meille, jotka emme syystä tai toisesta saa treenattua, tai edes aloitettua treenaamista. Tämän luettuani ajattelen, että ehkä en olekaan ihan niin toivoton tapaus, kuin työterveyshoitaja antoi ymmärtää.

1 kommentti:

  1. Aika kivanoloinen kirja, täytyy lukea jos tulee vastaan. Minä olen huomannut että sitten kun saa muodostettua treenistä itselleen rutiinin niin se auttaa. Luin itse vähän samanhenkisen kirjan nimeltä Aloitan huomenna muutama viikko takaperin, siinä tosin keskityttiin juoksuharrastukseen. Siellä suositeltiin miettimään millä kuntoilusta voisi tehdä itselleen kivan jutun, voisiko esim. treenata kaverin kanssa tms.

    VastaaPoista