Nick Hornby: Stuff I've Been Reading
Viking/Penguin 2013, 245s.
Nick Hornbyn Believeriin kirjoittamat kirjallisuuskolumnit olivat
edellisen kokoelman perusteella niin hyviä, että tämä tuore kokoelma piti hankkia heti tuoreeltaan. Rakenne on vanha tuttu: jutun alussa Hornby listaa kuukauden aikana hankkimansa ja lukemansa kirjat omiin sarakkeisiinsa ja kertoo sitten lukemastaan. (Tai katsomastaan, jos ei ole sattunut lukemaan mitään.)
Hornby tekee lukuisia oivallisia huomioita lukemisesta ylipäätään ja olisin mielelläni merkannut nuo lauseet muistiin. Mutta koska luin tätä iltalukemisena enkä muistanut viedä muistilappuja yläkertaan, voin siteerata vain muutamaa kohtaa. Heti kirjan alussa Hornby pohtii sitä, kuinka hän on vuosien mittaan muuttunut lukijana. Joku vanha, rakas kirja ei uudelleen luettuna herätäkään suurempia intohimoja. Miksi?
"Every so often I pick up a book that I know meant a great deal to me in those early adult years, and I'm frequently surprised by its failure to connect with my older self.--These loved books are me now and previous loved books were me then, and I retain only a passing interest in the latter person."
Näinhän se menee, ihminen muuttuu. Ehkä ne vanhat suosikit olisikin hyvä jättää rauhaan ja nauttia hyvistä muistoista. Toisaalta taas, olisipa ihanaa jos onnistuisikin rakastamaan samaa kirjaa kuten ennen muinoin.
Tiedän, etten ole ainoa, joka ajoittain (no hyvä on, melkein koko ajan) tuskailee lukemattomia kirjoja. Luettavaa olisi mielettömästi, mutta aika ei riitä. Vaikka kuinka tekisi itselleen lukulistoja ja -suunnitelmia, harvoin ne pitävät. Ei Hornbykään saa luettua syntymäpäivälahjaksi saamiaan kirjoja heti, vaikka kuinka haluaisi.
"-- I have finally read one of the three, even though I wanted to read all three of them immediately. (What happened in between? Other books, is what happened. Other books, other moods, other obligations, other appetites, other reading journeys.)"
Sen lisäksi, että
Stuff I've Been Reading pukee sanoiksi lukemiseen liittyviä tuntemuksia, siitä löytyy kirjavinkki poikineen.
Muriel Spark, Marilynne Robinson ja moni muu kirjailija sai osakseen sen verran paljon kehuja, että heihin haluaisin tutustua paremmin. Kaikkia lukemisiaan Hornby ei kuitenkaan kehu ja miksipä kehuisikaan, jos siihen ei tunnu olevan syytä. Hän oli lupautunut kirjoittamaan esittelytekstin
Dickensin kirjaan
Our Mutual Friend ja koska edellisestä lukukerrasta oli jo vuosia, kirja oli muistin virkistämiseksi luettava uudestaan. Harmillista kyllä, kirja ei tehnyt Hornbyhyn suurta vaikutusta. Oikeastaan päin vastoin. Kuinka kirjoittaa lukijaa inspiroivat alkusanat kirjaan, josta itse ei pitänyt? Olisikin mielenkiintoista lukea tuo esittelyteksti, mikäli sitä lopultakaan julkaistiin.
Stuff I've Been Reading tarjosi juuri sitä mitä odotinkin: ajatuksia kirjoista, kirjoittamisesta ja lukemisesta.
