The Duchess of Bloomsbury Street

Helene Hanff: The Duchess of Bloomsbury Street

(Julkaistu alunperin 1974)

Sphere 2011, 130s.

Luin äskettäin Helene Hanffin kirjeromaanin Rakas vanha kirja, johon rakastuin täysin. Postauksen kommenteissa Pekka vinkkasi kirjan jatko-osasta, jonka halusin luonnollisesti lukea mitä pikimmin. Onneksi joulu oli sopivasti tulossa ja sain hyvällä syyllä tilata omakseni tämän 84 Charing Cross Road -kaksoisniteen, josta löytyy myös tuo mainittu jatko-osa, The Duchess of Bloomsbury Street. (Voisinkohan selostaa tämän jotenkin vaikeammin? En oikein usko.)

The Duchess of Bloomsbury Street koostuu Helene Hanffin päiväkirjamerkinnöistä, jotka hän kirjoitti vieraillessaan Lontoossa vuonna 1971, jolloin 84 Charing Cross Road ilmestyi Iso-Britanniassa. Hanff oli haaveillut matkasta jo 15 vuotta, mutta aina matka piti perua milloin mistäkin syystä. Tälläkin kertaa kohtalo yritti heitellä kapuloita rattaisiin, sillä vain hiukan ennen matkaa Hanff joutui operoitavaksi, eikä toipumiselle jäänyt juurikaan aikaa. Sisukkaana naisena Hanff kuitenkin lähti Atlantin toiselle puolelle, lähipiirin kauhisteluista huolimatta.

Lontoossa Helene tapaa ystäviään, joita ei ole koskaan nähnyt, mutta jotka ovat tulleet läheisiksi kirjeenvaihdon kautta. Hän ei haikaile ostoksille tai pikavisiitille Pariisiin, sillä jokainen kulutettu punta tarkoittaa vähemmän aikaa Lontoossa. Helene on ihanan ennakkoluuloton ja tutustuu mielellään uusiin ihmisiin, eikä arastele lähteä tutustumaan erilaisiin (usein kirjallisiin) nähtävyyksiin.

En ole koskaan haikaillut ulkomaanmatkoille, mutta Helene Hanff kirjoittaa Lontoosta ja Iso-Britanniasta yleensäkin niin suurella lämmöllä ettei matkakuumeelta voi välttyä. Ehkäpä jonain päivänä moinen matka olisi mahdollinen. Ihana, eloisa ja hiukan haikeakin kirja, jonka lukemisesta jää pitkäksi aikaa hyvä mieli.

Tina Fey: Bossypants

Tina Fey: Bossypants

Sphere/Little, Brown 2011, 275s.

Ihastuin niin hirveästi Jenny Lawsonin muistelmiin, että halusin lukea pikimmiten lisää hauskoja muistelmia. Tina Feyn Bossypantsin ostin vuodenvaihteen tienoilla kahdesta syystä:
1) keltainen kansi ja
2) Tina Fey.
Joskin saman tien on tunnustettava, että en ole mitenkään erityisen hyvin perillä Tina Feyn urasta. Nimi on vain jostakin syystä jäänyt positiivisessa mielessä muistin syövereihin. Luultavimmin sieltä Saturday Night Livesta.

Bossypants ei ole puhtaasti muistelmateos, vaan jotain sinne päin. (Englanniksi kategorioisin tämän kohtaan "memoir-ish".) Fey kertoo lapsuudestaan (I was a big surprise. A wonderful surprise, my mom would be quick to tell you.), teatteriharrastuksestaan, homo ja lesbo -ystävistään (I wanted them to stay in the "half closet".). Hän myös jakaa kauneudenhoitovinkkejä, joiden kaltaisia naistenlehdistä ei löydä. Jokainen on toki tietoinen siitä, että rintaliivien on oltava oikean kokoiset. Fey oppi tämän äidiltään:

"My mother knew the importance of getting the right fit for a bra, so she took me to JCPenney and tried one on over my clothes. She tried a bra on me over my clothes in the middle of JCPenney."

Lisäksi Fey pohtii äitiyttä aina imettämisestä töiden ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Paljon muitakin aiheita kansien väliin mahtuu: hiukan epäonnistunut häämatka, millaista on olla hyvin laiha, millaista on olla vähän pullea, kuinka valokuvaussessiot etenevät (Amazing, Gorgeous, Not like that) jne.

En yleensä ole hirveän innostunut lukemaan julkkistenkaan työelämästä. Arki ja ihmissuhteet ovat minusta paljon mielenkiintoisia. Bossypantsissa en kuitenkaan tylsistynyt tai tuskastunut työpaikka tai -yhteisöjuttuihin lainkaan. Huomasin pitäväni kovasti myös Feyn lyhyestä opastuksesta improvisaation tekemiseen. Seuraa pieni paljastus: olen kouluaikoina ollut innolla mukana kaikissa mahdollisissa näytelmissä. En ole hyvä näyttelijä, mutta se vain on hauskaa hommaa - eikä kouluissa onneksi pidetty rimaa hirveän korkealla. Nyt olisikin kivaa päästä testaamaan Feyn oppeja käytännössä!  (Kiinnostuneille voin tiivistää improvisaation perusteet kahteen sanaan: "Yes, and...")

Mukava kirja, hauskoja juttuja ja sopivan helppoa kieltä, eli kannatti lukea.