Lennart

Peik Lehtonen, Katja Lehtonen & Milla Paloniemi: Lennart

Like 2015, 108s.

Varmasti kaikkialla maailmassa vanhemmat kasvattavat lapsiaan varoittavia esimerkkejä hyödyntäen:

"Pipo päähän ettei aivot jäädy! Yksi nuori kerran kuoli siihen."
"Ei saa piirtää ihoon! Se kuva voi kulkea veren mukana vaikka naamaan, kuten sille-ja-sille kävi!"

Kerran Lennart söi karamellin ennen ruokaa eikä hän jaksanut syödä sen jälkeen enää ikinä mitään.

Vastaavia varoituksia riittää vaikka kuinka paljon, mutta mistä ne ovat peräisin? No tietenkin joku tuttu tai tutun tuttu on erehtynyt tekemään juuri varoitusten vastaisesti ja kärsinyt karmean kohtalon. Peik ja Katja Lehtosen tapauksessa tuo "joku tuttu" oli heidän äitinsä epäonninen työkaveri, Lennart. Lehtosilla oltiin hyvin perillä Lennartin lukuisista kuolemaan johtaneista tekemisistä, sillä perheen äiti muisti väsymättä varoitella lapsiaan milloin mistäkin. On totta kai vain luonnollista, että työkaverin toistuvat kuolemat saavat äiti-ihmisen varpailleen ja varoittelemaan lapsiaan mahdollisimman usein.

Kerran Lennart osti mopon ja kuoli. 

Seuraavana kesänä hän osti kevytmoottoripyörän ja kuoli vielä enemmän.

Lennart on hersyvän hauska kirja! Oli hauskaa löytää kirjan sivuilta niitä varoittavia esimerkkejä, joita itsekin olen lapsena kuullut. Muutamia omaan päähän iskostettuja tapauksia (kuten vaikkapa noita postauksen alussa mainitsemiani esimerkkejä) kansien välistä ei löytynyt, mutta ehkäpä edes Lennart ei ole ehtinyt kokeilemaan ihan kaikkea.

Paloniemi on tehnyt mainiota työtä kuvituksen kanssa ja Lennart onkin pelkistettynä ihmismöykkynä sopivan hömelön näköinen tehdäkseen kaikki kirjassa mainitut tyhmyydet. Naivistinen ilme viehätti myös 2-vuotiasta, joka omi Lennartin ja etsi kuumeisesti mörköjä, joita sitten asiaan kuuluvasti ihasteli ja kauhisteli.

Lennart sopii mainiosti luettavaksi kaikille, jotka ovat joskus kuulleet jonkun epäonnisen yksilön tehneen ajattelemattoman teon ja kärsineen surulliset seuraukset välittömästi. Eli aivan kaikille.