MOKOMAKI 3

Satu Kontinen: MOKOMAKI! 3

Myllylahti 2014, n. 22s.

Satu Kontisen Hupskeikkaa-pahvikirja oli meillä todellinen hitti kuopuksen ollessa pikkuvauva. Kirja, jonka kuvia saattoi katsoa myös ylösalaisin, ihastutti suuresti myös minua. Sittemmin Kontisen töitä on tullut usein vastaan runsaasti siellä täällä, muun muassa kirjojen kansikuvina.

Mokomaki-sarjan kolmas kirja tarjoaa vähäisestä sivumäärästään huolimatta viihdykettä hyväksi aikaa. Pikku seepra suree kadottamiaan raitoja, joita ystävälliset pikkulinnut lähtevät etsimään kirjan sivuilta. Jokainen aukeama on itsenäinen etsi ja löydä -tehtävä, vaikka vikkelät pikkulinnut pyrähtelevätkin raitojen perässä.

Esimerkiksi tällä aukeamalla joku on mennyt haukkaamaan palasen poron piirakasta. Vasemmalla sivulla poro katselee harmistuneena puraistua piirakkaansa ja viereisellä sivulla on joukko "epäiltyjä", jotka kukin syövät jotakin. Lapsi saa itse tutkia, kuka siellä haukkaa piirakkaa - ilman lupaa! Jokaisella aukeamalla on myös surullinen, raidaton seepra, joita pikkulinnut väsymättä lohduttavat. Niitä raitojakin löytyy joka aukeamalta ja laskutaitoiset lapset mielellään pitävät tarkkaa lukua löydetyistä raidoista.

Kirjan päätekstit on kirjoitettu tavutetuin suuraakkosin, joten tämä sopii hyvin lukemista harjoitteleville lapsille. Lintujen repliikit taas ovat hivenen koukeroista tekstausta ja niiden lukeminen vaatii jo vähän kehittyneempää lukutaitoa. 

Mokomaki 3 on ihanan värikäs ja selkeä. Eniten tästä kirjasta on nauttinut perheen 2-vuotias ja eskarilainenkin on osoittanut tykkäävänsä. Tokaluokkalainen taas esittää välinpitämätöntä, mutta kummasti hänkin käy kurkistelemassa joka ikisen aukeaman muiden lukiessa. Sopii siis hyvin monen ikäisille lukijoille, vaikka ainakin meillä tuon nuorimmaisen lukemisia pitää vahtia, etteivät ohuet sivut heti repeilisi.