Sirpa Kähkönen: Vihan ja rakkauden liekit, Kohtalona 1930-luvun Suomi
Otava 2010. 278s.
Sirpa Kähkösen Kuopio-sarja on yksi kotimaisen kirjallisuuden helmistä. Vasta sarjaan suoranaisesti kuulumattoman Graniittimiehen jälkeen tajusin, että tästä Vihan ja rakkauden liekeistä voisi saada lisätietoa kaikkien Kähkösen kirjojen taustalle.
Täytyy sanoa, ettei tästä kirjasta ole lainkaan helppoa kirjoittaa. Alaotsikkonsa mukaisesti kirjassa kerrotaan usean kommunistin kohtalo, niiltä osin kuin kohtaloita on ollut mahdollista selvittää. Neuvostoliittoon loikanneiden tiedot ovat usein vajavaisia tai kadonneet. Eniten Kähkönen keskittyy kommunistivankeihin, joita pidettiin Tammisaaressa ja joiden kohtelu oli ainakin ajoittain hirvittävän huonoa. Yksi Tammisaareen viedyistä punavangeista oli Kähkösen isoisä, Lauri Tuomainen. Aihe on siis tekijälleen henkilökohtainen, mutta ainakin minusta kerronnan sävy pysyy puolueettomana.
Vihan ja rakkauden liekit on kenties ohut kirja, mutta minulta sen lukemiseen kului todella paljon aikaa. Teksti itsessään on Kähköselle ominaisen sujuvaa, mutta sisältö niin rankkaa ja raskasta, että en pystynyt lukemaan kuin pieniä pätkiä kerrallaan. Totta kai olin tiennyt sisällissodan vaikutusten kestäneen vuosikymmeniä, mutta 30-luvun poliittisen ilmapiirin vihamielisyys ja poliittisten vankien kohtelu näyttäytyivät tämän kirjan sivuilla paljon voimakkaampina ja julmempina kuin olin osannut kuvitellakaan.
Kuopio-sarjan lukemisesta on jo aikaa, mutta olin tunnistavinani monia sarjan henkilöitä ja/tai kohtaloita tästä kirjasta.
Minusta tämä oli todella koskettava tietoteos. Ensinnäkin aiheesta olen lukenut hyvin vähän aiemmin, ja toiseksi Tammisaaren kasarmialue on aika lähellä asuinpaikkaani. On kummallista, miten paikkaan suhtaudutaan kaksijakoisesti. Toisaalta historian synkät varjot ovat sen kohdalla pikimustat, toisaalta se on aivan arkinen armeijan kasarmialue, jonka työpaikoista koetetaan pitää kiinni.
VastaaPoistaKirja on myös mainiota taustoitusta Kuopio-sarjalle, erityisesti Mustille morsiamille ja nyt Graniittimiehelle. Harmittaa, että olen oman kappaleeni jossain vaiheessa lainannut maailmalle ja se on sinne jäänyt. Toivottavasti hyvään kotiin :D
Kirsi, Kähkönen kyllä osaa pukea asiat sellaiseen muotoon, että ne eivät voi olla koskettamatta. En tiedä, onko asenne sisällissotaan ja sen jälkivaikutuksiin muuttunut minkä verran, mutta toivoisin ettei aiheesta enää vaiettaisi kouluissakaan.
PoistaVoi, toivottavasti kirjasi löytäisi takaisin kotiin!