tiistai 17. marraskuuta 2015

Haastevastauksia



Sain tuossa kuukausi sitten kahdesta blogista Liebster Award -tunnustuksen. Vastaaminen on vähän venähtänyt, vaikka aloitin tämän homman kyllä saman tien. Lämpimät kiitokset sekä Kialle että Marille!

Tunnustuksen säännöt löytyvät postauksen lopusta.


Kia Luetaanko tämä -blogista kysyi seuraavia asioita:

1. Nimeä kirja, joka sinun on jo pitkään pitänyt lukea, mutta joka on syystä tai toisesta vielä aloittamatta.
No näitähän riittää hävettävän paljon. Helmikuussa bloggasinkin aiheesta ja mainitsin 14 kirjaa, jotka ovat odottaneet lukuvuoroaan pitkään. Arvatkaapa vain montako noista olen sittemmin lukenut? Niinpä. Pelkäänpä että voin julkaista kyseisen bloggauksen uudestaan samaan aikaan ensi vuonna...

2. Onko sinulla kirjaa, jonka luet yhä uudestaan ja uudestaan. Jos on, mikä se on?
Aiemmin ikiluettavia kirjoja oli paljonkin, mutta viime vuosina en ole vanhoihin tuttavuuksiin juurikaan palannut. John Irvingin Garpin maailman olen lukenut monesti ja haluan kyllä lukea vielä kerran tai viisi uudestaankin.

3. Mikä kirja on jäänyt sinulta viimeksi kesken?
Olen aivan onneton jättämään kirjoja kesken. Jotenkin haluan uskoa siihen, että surkeastikin alkanut kirja voi loppua kohti parantua ja ehkä jopa huikeaksi kehkeytyvä loppu saisi alun puuduttavuudet tuntumaan perustelluilta. Lisäksi harhaudun ajattelemaan, että jo luettuihin sivuihin tärvätty lukuaika menee muka jotenkin enemmän hukkaan, jos jätän kirjan kesken.

Tähän tyhmään ajatusmalliin toivoisin kyllä muutosta. Olen "lukenut" yhtä kirjaa lähes vuoden ja alkanut vähitellen tunnustaa itselleni, että se kirja taitaa kyllä jäädä lopullisesti kesken.

4. Oletko koskaan ihastunut tai peräti rakastunut kirjan henkilöön?
Tietysti olen! 
Tällaisia kaunorakkauden kohteita on ollut esimerkiksi kirjoissa Noitavaellus (joku poika jolla oli yksi hymykuoppa), Muukalainen (Jamie) ja  Dead to the World (<3 Eric <3).

5. Mikä on suosikkilastenkirjasi?
Ihan mahdotonta valita vain yhtä. Tuorein lastenkirjarakkaus on Andy Stantonin Herra Gummi -sarja. Kieli ja tyyli on ihan pöhköä ja hupsua, sellaista että lasten kanssa kikatetaan kilpaa.

6. Katsotko mielelläsi kirjoista tehtyjä elokuvia? Jos katsot, mikä on suosikkielokuvasi, joka on tehty kirjan pohjalta?
Olen nykyisin kauhean laiska katsomaan elokuvia ylipäätään. Kirjojen filmatisoinneista taas vain harva on onnistunut ja siksi lähes välttelen kirjoihin pohjautuvia elokuvia. Yksi kirjaa huomattavasti parempi elokuva on kuitenkin Forrest Gump, joka on pelkästään hyötynyt ei-kirjanmukaisuudestaan.

7. Mikä lukemistasi kirjoista sopisi parhaiten luettavaksi kuumana kesäpäivänä? Entä synkkänä syksyisenä iltana?
Kuumaan kesäpäivään sopisi loistavasti Karoliina Timosen Kesäinen illuusioni ja syysiltaan vaikkapa jotain Stephen Kingiltä. Pimeä yö, tähdetön taivas sisältää kertomuksia moneen makuun.

8. Voisitko kuvitella itse kirjoittavasi kirjan?
Olen kyllä kuvitellut, monesti. Ala-asteella sain jopa kerran luistaa tiskikoneen tyhjentämisestä sillä verukkeella, että mulla oli kirja työn alla. Ikävä kyllä en saanut teosta valmiiksi ja sittemmin olen alkanut jopa epäillä, ettei kirahvi nimeltä Ripuliini ollut paras mahdollinen valinta tarinan sankariksi.

Sittemmin olen huomannut - ja hyväksynyt - sen, ettei minulla ole kirjallisia lahjoja. Lukijana sen sijaan olen ihan hyvä.

9. Mitä kirjaa suosittelisit ihmiselle, joka ei juuri pidä lukemisesta, mutta pitää huumorista ja jännityksestä?
Ai pahus, ihanan haastava kysymys. Voisin suositella Minna Lindgrenin Ehtoolehto-kirjoja. Onhan niissä rahtunen jännitystäkin. Tai sitten jotain humoristista mutta jännittävää sarjakuvaa. Vaikkapa JP Ahosen Perkerosta.

10. Miksi ryhdyit pitämään blogia?
No valintahan ei ollut tietoinen. Loin tunnuksen bloggeriin, koska halusin helpon tavan kommentoida muiden blogeja. Sitten vahingossa klikkasin sitä blogi-namiskaa ja seuraavaksi olikin "pakko" keksiä blogille jotain sisältöä.

11. Mitä kirjaa suosittelet minulle?
Päätin suositella lastenkirjaa, koska niihin blogisi keskittyy: Jon Klassen: Haluan hattuni takaisin. Ihan paras juoni ja persoonallinen kuvitus. 



Kirjakko ruispellossa -blogin Mari tiedusteli näitä asioita:

1. Kerro hyvä ja mahdollisimman varhainen lukumuisto.
Varhaisempia (ja hilpeämpiäkin) lukumuistoja kyllä löytyy, mutta yksi parhaista muistoista syntyi, kun mulla ja isosiskolla oli vesirokko. Olin näppyjä täynnä ja olo oli kutinasta tuskainen. Maattiin isän ja äitin sängyssä, äiti keskellä ja me tytöt sivuilla ja äiti luki meille Rasavilli piltti -kirjaa. Tykkäsin kuvista ja tarinasta niin paljon, etten muista kutisseeni kirjan aikana ollenkaan.

2. Kuka fiktiivinen hahmo on tehnyt sinuun erityisen vaikutuksen? Miksi?
Nyt lyö ihan tyhjää.
No ainakin siinä Garpin maailmassa on liuta hienoja hahmoja, päällimmäisenä Garpin äiti Jenny Fields ja ex-jalkapalloilija Roberta Muldoon.

3. Minkä kirjallisuuden lajin koet erityisen läheiseksi?
Niin paljon kuin lukuromaanin määritelmästä voidaankin väitellä, niin minä rakastan oman määritelmäni mukaisia lukuromaaneja. Ne ovat hyvin kirjoitettuja, vaivattomasti luettavia, mukaansatempaavia, yleensä aika pitkiä eikä niissä pääosaa näyttele niinkään juoni kuin henkilöt ja heidän väliset suhteensa.

4. Oletko haaveillut kirjailijuudesta?
Kian kahdeksannessa kysymyksessä tulikin jo vastaus tähän, eli kyllä olen.

5. Mistä kirjasta tehty elokuva on mielestäsi epäonnistunut pahiten?
Pakko sanoa, että Stephen Kingin kirjoista näitä surkeita filmatisointeja on tehty tukuittain.

6. Minkä kirjan haluaisit nähdä elokuvana?
Heikki Hietalan Hotelli Tulagin! Se on jo kirjana kuin elokuva, vieläpä ainoastaan hyvässä mielessä.

7. Limerikki vai haiku? Miksi?
Ai hitsi, onko pakko valita? Juuri äskettäin luin Pekan runokirjan, joka oli täynnä mahtavia haikuja. Limerikkejä en tunne juuri yhtään, mutta ne vähät joihin olen törmännyt, ovat olleet ronskiudessaan ja röyhkeydessään hulvattomia. En halua valita, kummatkin on loistavia. :)

8. Paksu vai kaponen? Miksi?
Kirjaa ei pitäisi valita kannen tai sivumääränsä perusteella. Joskus pienoisromaaniin mahtuu enemmän kuin tuhanteen sivuun, joskus se tarina vaatii ne tuhat sivua. Käytännössä luen kai enimmäkseen sellaisia keskipaksuja, 350-sivuisia kirjoja.

9. Mistä kotonasi olevasta kirjasta et luopuisi? Miksi?
Aika monestakaan en luovu. Mulla on muun muassa kaikki Stephen Kingin suomennetut kirjat (ja osa kääntämättömistäkin), enkä halua luopua yhdestäkään. En luovu myöskään Päätalon Iijoki-sarjasta, vaikka sen lukeminen onkin jäänyt pahasti muiden kirjojen jalkoihin.

10. Mitä teet kirjoille, joita et halua säilyttää?
Kirjojen jatkosijoittaminen alkaa olla ongelmallista. Osa kirjoista menee sukulaisille ja kavereille, joskus olen myynyt kirppiksellä tai lahjoittanut hyväntekeväisyyskirpputorille. Lasten kouluunkin olen lahjoittanut luettavaa muutamaan otteeseen.


Olen muuten tämän ongelman äärellä juuri nyt, sillä vähensin juuri kirja(hylly)määrää. Näitä ylimääräisiä kirjoja kertyikin aika paljon.

11. Joululahjatoiveesi?
Stephen Kingin uusin kirja: The Bazaar of Bad Dreams. (Edit: jonka tosin olen jo ostanut.)
Myöskin toivon mankkaa, koska vanha meni rikki enkä voi kuunnella cd-levyjä muualla kuin autossa, missä takapenkki huutaa kilpaa sammuttamaan "äitin tylsän musiikin".



Mainioita kysymyksiä, joihin oli miellyttävällä tavalla haastavaa vastata.
Olen lusmunnut tämän haasteen kanssa sen verran pitkään, että se on ehtinyt kiertää vaikka missä. Siksi jätän varsinaiset haastamiset väliin ja läiskäisen omat kysymykseni ihan vapaasti vastattavaksi, joko kommenteissa tai omassa blogissanne:

1. Missä lukemassasi kirjassa on ollut rumin kansi?
2. Kuinka paljon ulkokirjalliset seikat vaikuttavat lukukokemukseesi?
3. Haaveiletko saavasi jonkun tietyn kirjan omaan hyllyysi? Minkä?
4. Millaisia oheistoimintoja lukutuokioihisi liittyy?
5. Mitä luet juuri nyt?
6. Onko bloggaaminen jollakin tavalla muuttanut lukutapojasi?
7. Oletko erilaisten lukulistojen ystävä, vai valitsetko luettavasi etukäteen suunnittelematta?
8. Keneltä/mistä saat parhaat kirjavinkit?
9. Minkä kirjan toivoisit päätyvän peruskoulujen lukulistoille?
10. Mitä kirjaa suosittelisit minulle?




Lopuksi vielä ne säännöt, joita en pilkulleen noudattanut:

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
2. Laita palkinto esille blogiisi
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse. 

6 kommenttia:

  1. Minähän suunnittelin limerikkikirjaa pari vuotta sitten, ennen kuin innostuin haikuista. ;) Limerikkini eivät kylläkään olleet ronskeja, mutta kumminkin...

    Aloittelen kesälomaani
    käsissäni hyvä romaani.
    Äkkiä taju katoaa,
    kirja sängylle putoaa.
    Herään kuorsaukseen, omaani.

    Ja niin edelleen. :)

    Minulla Iijoki-sarja ei edes mahtunut hyllyihin vaan kasautui niiden alle, mutta en todellakaan luopuisi.

    Ai pahus, helmikuun bloggauksestasi tuli mieleen, että minullakin on tuo Franzenin kirja edelleen lukematta, ostin sen alkukielisenä pokkarina vuosia sitten. :/ Skippy Diesin luin joskus alkuvuodesta, kun se oli ilmestynyt kirjaston valikoimiin (oli ihan hyvä, mutta pieni pettymys kumminkin). Barrytown-trilogiaan suosittelen tarttumaan rohkeasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pekka, Haa, seuraavaan runokirjaan sitten myös limerikkejä! Hauska tuo esimerkkilimerikki :D

      Minun Iijoki on osittain isältä saatu, joten Päätaloilla on myös tunnearvoa. Pitäisikin malttaa purkaa tämän hetkistä lukusumaa ja palata Iijoelle rauhoittumaan. (Vaikka seuraavaksi onkin vuorossa Miinoitettu rauha, joka ei ilmeisesti ole niitä rauhallisimpia - tai edes parhaita - osia.)

      Barrytowniin olen ottanut sen verran läheisyyttä, että katsoin The Commitmentsin tuossa vuosi pari sitten. :) Ihan ei elokuva tehnyt yhtä suurta vaikutusta kuin teini-ikäiseen Maijaan, mutta ehkä kirja toimii paremmin.

      Poista
  2. Vau, täällä näyttää hienolta! En ole muutamaan päivään käynyt blogissasi: hieno uudistus!

    Garpin maailma kestääkin monta lukukertaa, Hotelli Tulagin minäkin näen hyvin elokuvallisena (koetan blogata kirjasta tällä viikolla) ja poikani totesi, että Kirahvi nimeltä Ripuliini olisi tosi hyvä ja hauska kirja - että siitä vaan toteuttamaan lapsuuden haaveita. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, Oho, näkyykö blogin uudistunut ulkoasu sulle vasta nyt?! Muokkasin tämän jo muutama kuukausi sitten. :)
      Mutta kiitos, minäkin tykkään tästä vaaleammasta lookista.

      Odotan innolla Hotelli Tulagi-postaustasi, jännä kuulla, mitä pidit siitä.
      Luulen, että Ripuliini vetoaa lapsilukijoihin juuri nimensä, ei niinkään persoonallisuutensa (joka on tylsä) tai tekojensa (jotka nekin ovat tylsiä) puolesta. :D

      Poista
  3. Kiitos vastauksista ja etenkin mahtavasta kirjavinkistä! "Haluan hattuni takaisin" pitää ehdottomasti käydä lainaamassa. Ja aivan ihana tuo lapsuusmuistosi! Minä muistan vesirokkoisena katsoneeni Ruusun aikaa televisiosta. Sekin onnistui hetkeksi taikomaan kutinan pois. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kia, toivottavasti tykästytte Hattu-kirjaan! :) Me ei olla luettu sitä hetkeen, mutta taidankin napata sen kuopukselle iltasaduksi tänään.

      Poista