Saamelaiskiista

Veli-Pekka Lehtola: Saamelaiskiista
Into 2015, 281s.

"Saamelaiset ovat olleet erityisesti 1980-luvulta lähtein virallisesti arvostettu ja hyväksytty vähemmistä Suomessa, vuodesta 1995 myös alkuperäiskansa kansainvälisten suositusten mukaisesti. Viimeiset kaksi vuosikymmentä ovat kuitenkin osoittaneet, että kun saamelaisille on kaavailtu merkittävämpiä oikeuksia, suhtautuminen ei olekaan enää yksiselitteisen myönteistä." (s. 14)

Tartuin Veli-Pekka Lehtolan tuoreeseen Saamelaiskiista- tietokirjaan avoimin mielin. Tunnustan, että en ollut häävisti perillä saamelaisasioista entuudestaan ja ajattelin tämän olevan pätevä katsaus niin saamelaisasioiden historiaan kuin nykytilanteeseenkin.

Kyllähän Lehtola todella tietää, mistä kirjoittaa. Hän ei peittele omaa saamelaisuuttaan tai mielipidettään, (miksi pitäisikään peitellä?), mutta malttaa olla lankeamatta asiattomuuksiin. Itse asiassa sivumäärän kasvaessa aloin ihailla Lehtolan kärsivällisyyttä selittää selkeähköjä asioita uudestaan ja uudestaan.

Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Tätä seikkaa harva kieltää. Silti Suomi ei ole edelleenkään ratifioinut YK:n ILO 169 sopimusta (vuodelta 1989), joka edellyttäisi valtiolta konkreettisia toimia saamelaisen elämäntavan eli kielen, kulttuurin ja toimeentulon turvaamiseksi. Suurimmaksi kiistakapulaksi on noussut saamelaisen määritelmä sekä se, mitä saamelaisten oikeus kotiseutualueensa maa- ja vesialueisiin käytännössä tarkoittaisi.

Mitä pitemmälle Saamelaiskiistaa luin, sitä turhautuneempi olo minulle tuli. Kun ILO 169 -sopimuksella ei olisi vaikutusta yksityisten maanomistajuuteen, miksi edelleen väitetään muuta? Samaten saamelaisen määritelmän vatvominen vuodesta toiseen kuulostaa omituiselta.
Minusta Saamelaiskäräjien linjaus saamelaismääritelmästä on täysin looginen ja asiallinen. Eivät saamelaiset esivanhemmat ties kuinka monen polven takaa tee ihmisestä saamelaista, kyllä siihen tarvitaan vähintään elävä kulttuuri ja kieli.

"Suomi oli 1900-luvulla Pohjoismaissa edelläkävijä saamelaishallinnon kehittäjänä, samoin kuin saamelaisuuden määrittelyn ja saamelaisia koskevien väestötutkimusten suhteen. Suomi on myös ylpeillyt pitkään saavutuksillaan ihmisoikeuksien kehittäjinä. 

Saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia koskeva lainsäädäntö Suomessa on kuitenkin jäätynyt. Saamelaiskäräjälaista ja ILO-sopimuksesta tehdyt ratkaisut eduskunnassa talvella 2014-2015 tarkoittavat sitä, että Suomen valtio ei toteuta perustuslakiaan eikä täytä kansainvälisiä velvoitteitaan alkuperäiskansaansa kohtaan." (s. 267-268)

On uskomatonta, miten pitkään juupas-eipäs-pallottelua on asiassa jatkettu ja näköjään aiotaan jatkaa edelleen. Kohtuutonta pitää vuosikymmeniä epätietoisuudessa niitä ihmisiä, joiden elämään ILO-sopimuksen vahvistamisella olisi merkittävästi vaikutusta.

Luettavuudeltaan Saamelaiskiista ei ole sujuvinta mahdollista tekstiä, mutta sisällöltään sitäkin antoisampaa. Erityiskiitos kuvaliitteestä, josta vastaa Suohpanterror-taiteilijaryhmä.