 |
| Emmi Itäranta: Kudottujen kujien kaupunki Teos 2015, 335s. |
Emmi Itärannan Teemestarin kirjan jälkeen monien odotukset kirjailijan seuraavan teoksen suhteen olivat todella korkealla. Niin myös minun. Suurilla odotuksilla onnistuu helposti pilaamaan hyvänkin kirjan, mutta onneksi niin ei Kudottujen kujien kaupungin kohdalla käy.
Eliana, yksi nuorista kutojista, löytää Seittien Talon pihasta verisen, raa'asti pahoinpidellyn naisen. Hän ei voi puhua, eikä siten kertoa mitään itsestään tai siitä mitä hänelle on tapahtunut. Naisen kämmeneen tatuoitu nimi aiheuttaa vain lisää kysymyksiä vanhojen rinnalle. Saarta, jonka ulkopuolella Eliana ei ole koskaan käynyt, vaivaavat toistuvat tulvat ja monet sairastuvat vieraaseen tautiin. Unennäkijöitä on pelätty jo sukupolvien ajan ja väki pelkää uniruton palanneen.
Ai että.
Kudottujen kujien kaupunki on upean kaunis fantasiatarina, juuri sitä selittelemätöntä lajia, josta pidän. Itärannan kieli on vähintään yhtä kaunista kuin Teemestarin kirjassa. Vaikka kirjan tarina on jännittävä, tunnelma pysyy taianomaisen raukeana. Lukiessa tuntui, kuin olisi itse sujahtanut johonkin pehmeään ja utuiseen maailmaan.
Nautin todella paljon tämän kirjan lukemisesta. Kun oma ulosanti on tätä tasoa, osaa todella antaa arvoa viimeistellylle mutta luontevalle kielelle. Tapahtumapaikkakin, koko se maailma, on loppuun asti mietitty. Kaikelle on paikkansa ja perustelunsa, joita tosin voi ja saa kyseenalaistaa.
Kudottujen kujien kaupunki on todella hieno kirja, joka varmasti pääsee parhaiten oikeuksiinsa ilman liikoja keskeytyksiä luettuna.
Tämä oli todella hieno fantasiakirja ja tästä löytyivät myös Teemestarin kirjalle kuuluvat teemat: tulevaisuus, vesi ja dystopiat. Kudottujen kujien kaupungissa elettiin fantasiaoloissa, johon sujahdin mukaan sulavasti. Sopivasti jännitystä ja ikäviä asioita, mutta myös toiveita paremmasta.
VastaaPoistaMai, Joo, tässä on tosiaan samoja aineksia kuin Teemestarin kirjassakin. Tosin minä en osannut ajoittaa tätä tulevaisuuteen sen paremmin kuin menneisyyteenkään. :)
Poista"Taianomaisen raukea tunnelma", hyvä määritelmä! Se tässä kyllä vallitsee. Hieno kirja, jonka muistaa pitkään ja saa tietysti myös janoamaan Itärannalta lisää kirjoja...
VastaaPoistaSuketus, Todellakin tämä lisää kiinnostusta Itärannan tulevia kirjoja kohtaan. Janoaminen onkin täsmälleen oikea sana tässä yhteydessä! Vieläköhän vesi on keskeisessä roolissa seuraavassakin kirjassa?
PoistaTämä kuulostaa hyvin samalta kuin "Teemestarin kirja", josta pidin valtavasti. Helpotuksen huokaus - ehkä minäkin löydän uusista kirjoista jonkun, johon ihastun.
VastaaPoistaOlen kyllä jo katsellutkin "Kudottujen kujien kaupunkia" joululahjoja pakatessani. Annoin kirjan lahjaksi vähän alle nelikymppiselle pojalleni, joka oli lukenut sen juuri noin suosituksesi mukaisesti, yhtä päätä.
Pehmeä, utuinen maailma ja taianomaisen raukea tunnelma kuulostavat hyviltä määrittelyiltä ja Itärannalle ominaiselta tyyliltä.
Marjatta, Kun kerran Teemestarin kirjasta pidit, niin olen varma että pidät tästäkin. Uusien "lempikirjailijoiden" löytyminen on aina iloinen asia :)
PoistaTämä on niin hyvä! Voi kunpa Itäranta kirjottaisi (pian) lisää!
VastaaPoistaKatri, Tämä on tosi, tosi hyvä. :)
PoistaOlkoon kirjoitustahti mikä hyvänsä, niin lisäähän tällaista on saatava lukea ;)