Äideistä parhain

Alison Bechdel: Äideistä parhain, Koominen draama

(Are You My Mother? : A Comic Drama, 2012)

Like 2012, 289s.

Suom. Anu Turunen

Alison Bechdelin Hautuukoti on jäänyt mieleeni hyvänä sarjakuvaromaanina ja siksipä lainasin tämän Äideistä parhaimman, kun se kirjaston hyllyssä nökötti. Hautuukodissa Bechel kertoo paljon isästään ja isäsuhteestaan, kun taas Äideistä parhain keskittyy äitisuhteeseen. Paitsi että äiti jää kyllä pahasti Bechdelin psykoanalyysikokemusten ja -pohdintojen jalkoihin. Äitisuhdetta enemmän lukijalle selvitetään psykoanalyysin historiaa ja Virginia Woolfin Majakkaa.

On jossain määrin ihailtavaa, kuinka rohkeasti Bechdel lyö itsensä likoon tässä teoksessa. Hän ei todellakaan peittele epävarmuuksiaan. Jokin tässä koukutti, sillä luin sen loppuun ja pystyin uppoutumaan "tarinaan".

Mutta silti. Liian raskassoutuinen keitos kaiken kaikkiaan. Ääh. Mikäli Bechdel kirjoittaa vielä suhteestaan veljiinsä, jätän sen järkäleen kyllä lukematta.

Sarjakuvaa

Minä olen lapsesta asti lukenut ahkerasti sarjakuvia. Aku Ankka tuli suoraan kotiin melkein koko ajan ja lisää (ruokapöytä)lukemista kannettiin kirjastosta. Tutuiksi tulivat niin Asterix, Tintti, Lucky Luke (joka äännetään [lakki luke]), Piko ja Fantasio, Niilo Pielinen, Tenavat, Karvinen, Lassi ja Leevi, Umpahpah kuin Mustanaamiokin. Myöhemmin tutustuin myös Kamuihin, Jereen, Naisen kanssa -sarjaan ja Viiviin ja Wagneriin. (Todennäköisesti myös moniin muihin, mutta koska lapset kaikessa ihanuudessaan herättivät jälleen viideltä, en jaksa muistaa enempää.)

Jostain syystä en kuitenkaan ole lukenut sarjakuvaromaaneja ollenkaan. Ajattelin, että nyt on jo korkea aika laajentaa sarjakuvatietämystä ja kun muistin jossakin nähneeni Hautuukodin kannen ja kehuvia sanoja samassa paikassa, lainasin sen.

Hautuukoti - Tragikoominen perheeni on omaelämäkerrallinen sarjakuvaromaani. Alison Bechdelin seksuaalisen identiteetin löytyminen, isän odottamaton kuolema ja hänen salatun seksuaalisen identiteettinsä paljastuminen ovat keskeisessä roolissa tässä kirjassa. Mahtuu tähän kyllä paljon muutakin aina autotallin yläpuolisesta arkkuvarastosta kiehtoviin klassikkoviittauksiin.

Pidin tästä valtavasti! Tekstit ja kuvat toimivat yhdessä loistavasti. Jotenkin alun jälkeen en edes ajatellut lukevani sarjakuvaromaania, vaan ihan vain mielenkiintoista tarinaa, jonka pystyin lukemaan vauhdikkaasti. Ehdottomasti täytyy etsiä kirjastosta myös Bechdelin toinen omaelämäkerrallinen teos, Lepakkoelämää.

Tästä on hyvä jatkaa sarjakuvakokemusten laajentamista. Muutaman kirjan olenkin jo kuskannut kotiin odottelemaan sopivaa lukuhetkeä.

Hautuukodista löytyy myös kunnollisia arvioita muiden blogeista, nopealla haulla löysin nämä: Booksy, Salla, anni.M ja Zephyr.