Mun huikea rakkaus

 

Jenny Jägerfeld: Mun huikea rakkaus
Otava 2024, 381s.
Suom. Katriina Kauppila

Sigge-sarjan viimeinen osa on aivan yhtä hurmaava kuin aiemmatkin!

Ensin kaikki Siggen elämässä näyttää tosi hyvältä: luokkaretki lähestyy ja vaikka rahaa kassasta vielä puuttuukin, luokka ryhtyy kiivaaseen loppukiriin. Sigge on ihastunut Adrianiin, joka on tosi kiva ja söpö. Kotona on samaa sekoilua kuin aina, mutta Sigge on jo tottunut aika lailla kaikkeen, jopa Krillen tasaisesti vaihtuviin projekteihin. Nyt on vuorossa realityshow.

Mutta sitten äiti alkaa puuhata muuttoa omaan asuntoon. Lasten kanssa toki, mutta pois mummon luota, ja se ei tunnu kivalta. Eikä sekään, että yksi luokkakaveri haukkuu koko ajan homoksi. Sigge kyllä tykkää pojista, mutta ei hän tällä tavalla haluaisi asiasta tiedottaa.

Jenny Jägerfeldin luomat tyypit ovat mahtavia. Rakastan Siggen pikkusiskoja, etenkin Majkenia JOLLA ON AINA PALJON KOVAÄÄNISTÄ SANOTTAVAA, VAIKKA EI OLISI PARAS HETKI! Perhedynamiikka ylipäätään on kaikista solmuistaan huolimatta lämmin ja ihana, joten vaikka menisi huonostikin, niin ainakin niitä välittäviä ihmisiä on ympärillä.

Hyvin lämminhenkinen sarja, jossa käsitellään vaikeitakin aiheita.

Mun huikea elämä

 

Jenny Jägerfeld: Mun huikea elämä
Otava 2020, 271s.
Suom. Katriina Kauppila

Kaikki nuoret eivät todellakaan ilahtuisi, jos perhe muuttaisi Tukholmasta pieneen maalaiskaupunkiin. Mutta Siggepä on mielissään, kun hän muuttaa äitinsä ja kahden pikkusiskonsa kanssa isoäidin luo Skärblackaan. Siellä hän voi aloittaa puhtaalta pöydältä ja antaa kaikille itsestään coolin ja siistin kuvan! Täällä hänestä tulee suosittu ja hänellä tulee olemaan paljon kavereita! Vähän kiire kyllä tulee hankkia se upea maine, sillä koulun alkuun on vain 59 päivää. Siggessä on keksijän vikaa, kuten isoisässäänkin, ja yhtä keksintöään kokeillessaan hän päätyy epäedulliseen tilanteeseen, josta julkaistaan kuvia paikallisten suosimalla Instagram-tilillä. Kostoksi Sigge varastaa tiliä pitävän tytön pihalta puutarhatontun ja alkaa julkaista instapostauksia tontun nimissä.

Minä ihan rakastuin tähän kirjaan! Tai ainakin sen henkilöihin. Siggen isoäiti, jonka The Royal Grand Golden Hotel Skärblacka ei voi Siggen perheen asetuttua taloksi ottaa vastaan hotellivieraita, on nuorekas, vauhdikas ja värikäs tyyppi. Hän ei paapo ja hössötä, ainakaan perinteisillä tavoilla. Siggen nuorin sisko, Bobo, ei vielä nelivuotiaanakaan puhu kuin muutamia sanoja, mutta toinen sisarista, Majken PUHUUKIN SITTEN IHAN KAIKKIEN EDESTÄ JA VARSINKIN KUULUVASTI! 

Mun huikea elämä on mahtava tarina ystävänkaipuusta, epävarmuuksista ja värikkäästä perhe-elämästä. Ja myös itsensä hyväksymisestä. Kuten sanottua, rakastuin tähän. Näiden hahmojen seurasta en olisi halunnut luopua ollenkaan.

Frankenstein terapiassa

 

Jenny Jägerfeld & Mats Strandberg:
Frankenstein terapiassa
Kauhuklassikot psykologilla
Like 2020, 295s.
Suom. Sirje Niitepõld

Frankenstein terapiassa alkaa Keskusrikospoliisille osoitetulla kirjeellä, jossa psykologi J:n puoliso M ilmaisee syvän huolensa kuukautta aiemmin kadonneesta vaimostaan. Vaimon vastaanotolta on löytynyt muistiinpanoja ja asiakaskäyntien litterointeja tapauksista, jotka vaikuttavat poikkeuksellisilta. M toivoo, että kansiot käydään läpi ja tutkitaan, onko niistä mahdollisesti apua vaimon löytämisessä.

Kirja koostuukin lähes täysin noiden tapauskansioiden sisällöstä. J:n vastaanotolla ovat käyneet niin herra Jekyll, tohtori Frankenstein perheineen, Dorian Gray kuin vampyyri ja tämän mielitiettykin. J on videoinut asiakaskäynnit, sillä hän on suunnitellut käyttävänsä näiden istuntojen materiaalia tulevassa kirjassaan. Mikäli menneiden aikojen asiakkaiden ilmaantuminen nykypäivän Tukholmaan ihmetyttää, niin heillä on ollut käytössään aikakone. Tietenkin. Tapauskansioista löytyy myös artikkeleita ja muuta oheismateriaalia.

Frankenstein terapiassa on visuaalisesti oivaltava kirja. Pidin siitä, että sivut ovat harmaareunaisia ja siellä täällä on muka valokopioituja sivuja. "Tapauskansioiden" lukeminen on mielenkiintoista, mutta kolmannen asiakaskansion kohdalla aloin jo tuskastua kirjan juonettomuuteen. J on siis kadonnut, mutta tässä minä luen vain tapauskansioita, joista ei tunnu selviävän yhtään mitään!

Jägerfeld ja Starndberg ovat kuitenkin - ja tietenkin - järjestäneet kirjan loppuun käänteen, joka keikauttaa leikiten kirjan "ihan ok":sta selkeästi vähintään kolmen tähden kirjaksi. 

Omaperäinen idea, huolellinen toteutus ja lukijan yllättäminen: tämä yhdistelmä toimii erittäin hyvin!

Comedy Queen

Jenny Jägerfeld: Comedy queen
Otava 2019, 4h 56min
Suom. Katriina Kauppila
Lukija: Heljä Heikkinen

Kuuntelin Jenny Jägerfeldin Comedy queeniä ihan tolkuttoman kauan, kuukauden. Se kyllä kiinnosti ja vaikutti hyvältä, mutta kuuntelemiselle ei oikein tuntunut löytyvän aikaa.

12-vuotiaan Sashan äiti on tehnyt itsemurhan noin vuosi sitten.
Sasha on päättänyt, ettei hänestä tule äitinsä kaltaista. Hän on listannut asioita, joista äiti piti ja aikoo itse toimia juuri päin vastoin. Sasha ei esimerkiksi aio enää lukea kirjoja tai liikkua metsässä. Äiti oli masentunut ja itkuinen, mutta Sashan tavoitteena on ryhtyä lavakoomikoksi, nuoresta iästään huolimatta.

Jägerfeld kirjoittaa ihailtavan kevyesti todella kipeästä ja raskaasta aiheesta. En ainakaan muista lukeneeni tai edes kuulleeni toisesta itsemurhaa käsittelevästä, alakouluikäisille suunatusta kirjasta. Läheisen itsemurhaa enemmän kirjassa on kyse surusta ja sen käsittelemisestä. Siitä, kuinka jokainen käsittelee surua eri tavalla ja eri tahtiin.

Comedy queeniä kuvataan hauskimmaksi surulliseksi kirjaksi, jonka olet koskaan lukenut ja tämä kuvaakin kirjaa harvinaisen osuvasti.