Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rainbow Rowell. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Rainbow Rowell. Näytä kaikki tekstit

torstai 17. joulukuuta 2020

Carry On

 

Rainbow Rowell: Carry On
Macmillan audio 2016, 13h 38min
Lukija: Euan Morton

En edes muista kuinka kauan sitten ostin omaksi Rainbow Rowellin Carry On:in. Tuossa se on hyllyn reunalla tuijotellut minua ja koittanut viestittää, että lue minut. No sitten tuli sellainen päivä, ettei akuutissa lukujonossa ollut mitään muuta ja oikeasti ryhdyin lukuhommiin. Jo muutaman sivun jälkeen tajusin, että tämähän on ihan mainio! Niin mainio, että en olisi halunnut olla kirjasta erossa ollenkaan. Eli käännyin äänikirjan puoleen ja siinäpä se sitten hujahtikin koko opus.

Carry On on Harry Potter fanifiktiota, jonka juuret ovat ymmärtääkseni Rowellin Fangirl-kirjassa, mutta sitä en ole lukenut. Simon Snow on kasvanut kovien paineiden alla, koska onhan hän the chosen one. Simon ei vain tunne itseään erityisen taitavaksi velhoksi, eikä hän sellainen objektiivisesti katsoen olekaan. Monenlaista seikkailua on kouluvuosien aikana ehtinyt osua kohdalle, mutta nyt Simon haluaisi vain nauttia viimeisestä vuodestaan Watfordin velhokoulussa. Tyttöystävän kanssa tulee ero, mutta enemmän Simonia vaivaa kadonnut kämppis, vaikkei hän tästä pidäkään. Baz on nimittäin vampyyri ja Simon ja Baz ovat inhonneet toisiaan niin kauan kuin ovat tunteneet. Tosin joskus vastenmielisyyden taustalta voi löytyä yllätyksiä.

Pidin tästä kirjasta ihan tosi paljon! Hahmot ovat sopivan monikerroksisia ollakseen uskottavia, mutta olematta teennäisiä (ellei sellainen sattunut sopimaan hahmon luonteeseen). Rowell viittaa aiempien vuosien tapahtumiin mukavan vähän siten, että lukija kyllä tajuaa asioiden mittasuhteet, mutta mitään ylipitkiä takaumia ei tarvita. 

Jos tällaista fanifiktiota on olemassa enemmänkin, minä haluan ne lukea! Wayword son on jo hyllyssä ja Fangirlin varasin kirjastosta. ;)

lauantai 16. marraskuuta 2019

Pumpkin Heads

Rainbow Rowell: Pumpkin Heads
First Second 2019, 211s.
Kuvitus: Faith Erin Hicks

Deja ja Josiah ovat työskennelleet muutamana syksynä eräällä kurpitsatilalla. Tämä halloween on kuitenkin erilainen kuin aiemmat, sillä se on todennäköisesti viimeinen: molemmat ovat lähdössä opiskelemaan toisaalle. Dejan kannustamana Josiah aikoo viimeinkin kertoa toffee-tytölle ihastuksestaan - tähän mennessä hän on tyytynyt ihailemaan tyttöä etäältä.

Ilta ei kuitenkaan tahdo edetä suunnitelmien mukaan, kun pienet vastoinkäymiset seuraavat toistaan. Illan mittaan tulee puhuttua myös sellaisista asioista, joita ainakaan Josiah ei ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi.

Pumpkin Heads on aika herttainen tarina ystävyydestä ja siitä, miten eri tavoin asiat voi nähdä. Tekstiä on varsin vähän ja kuvat vievätkin tarinaa eteenpäin paljolti omin voimin. Kurpitsapaikan maalaisromanttinen karnevaalitunnelma on houkutteleva: tuollaisessa paikassa olisi hauska käydä itsekin.

Faith Erin Hicksin kuvitus on ensiluokkaista. Pidän myös kirjan värityksestä todella paljon. Ei tämä miksikään ikisuosikiksi noussut, mutta oikein kiva sarjakuva kuitenkin.

lauantai 9. huhtikuuta 2016

Eleanor & Park

Rainbow Rowell: Eleanor & Park
(Eleanor & Park, 2013)
Viisas Elämä/Basam Books 2016, 382s.
Suom. Terhi Kuusisto

Rainbow Rowellin Eleanor & Park päätyi luettavaksi, koska se kuulosti kivalta teinien rakkauskirjalta ja juuri sellaista kuvittelin juuri nyt kaipaavani.

Eleanor on isokokoinen, räiskyvän punatukkainen ja omalaatuisesti pukeutuva 16-vuotias tyttö, joka vaihtaa koulua kesken lukuvuoden. Ensimmäisenä kouluaamunaan hänelle ei näytä löytyvän bussista istumapaikkaa, kunnes Park vastahakoisesti komentaa Eleanorin istumaan viereensä. Hitaasti, kuin vahingossa Eleanor ja Park alkavat viihtyä bussimatkoilla yhdessä ja vähitellen tunteet syvenevät ensirakkaudeksi. Eleanorin perhetausta on yhtä repaleinen kuin Parkin on täydellinen. Vaikeat kotiolot tekevät seurustelustakin haastavaa ja koulussa Eleanoria kiusataan jatkuvasti.

Tartuin kirjaan avoimin mielin. Halusinkin lukea ensirakkaushöttöisen teinikirjan, jolta en todellakaan odottanut mitään hirveän puhuttelevaa. Vaikka Eleanor & Park on vaivatonta luettavaa, se ei kuitenkaan tarjonnut minulle sitä mitä toivoin. Ensinnäkään en kokenut ajankuvaa (vuotta 1986) oikein uskottavasti kuvatuksi. Käännös ei ollut paras mahdollinen. Jo kirjan alussa mainittiin luokan pulsat ja pohdittiin dösäkassun tarpeellisuutta. En tiedä, miksi homecoming on välttämättä haluttu kääntää kotiinpaluujuhliksi, kun kuitenkin tekstiin on jätetty monia muita englanninkielisiä ilmauksia.

En myöskään kiintynyt sen paremmin Eleanoriin kuin Parkiinkaan. En jaksa ymmärtää, miksi Eleanor ei voinut kertoa kotiongelmistaan yhdellekään aikuiselle tai miksi yksikään asiasta tietävä aikuinen ei vaivautunut tekemään asialle mitään. Mitä siihen rakkausjuttuun tulee, niin voi jestas! Eleanor oli niin loputtoman epävarma itsestään, vastaili jokaiseen kehuun ivallisesti ja oli muutenkin ihan äärimmäisen rasittava, että teki mieli ravistella kirjaa.

Äääääh.
Odotin suloista tarinaa ensirakkaudesta, sain teinikiimalla kuorrutetun perhedraaman.