tiistai 18. lokakuuta 2011

Kirjeitä kiven alle

Marja Leena Virtanen: Kirjeitä kiven alle
Tammi 2011, 267s.

Kirjeitä kiven alle hypähti lukulistalleni ja suoraan sen kärkipäähän ylistävien blogiarvioiden perusteella. Koska en halua tietää kirjoista etukäteen liikaa, en ollut lukenut yhtäkään arviota kunnolla. Jostakin arviosta tai kommentista mieleeni oli kuitenkin jäänyt ilmaisu "runollinen" ja sen vuoksi melkein jätin kirjan lukematta. Onneksi otin runousriskin ja luin!

Puolivuotias Marketta kuolee päivää ennen kuin perheen täytyy lähteä evakkoon Laatokan rannalta. Siviä pesee ja kapaloi lapsensa, joka jätetään piha-aittaan odottamaan sodasta palaavaa isäänsä, joka rakentaa arkun ja hoitaa lapsensa hautaan. Pieni Marketta jää haamuna seuraamaan perheensä vaiheita. Hän näkee, kuinka perheeseen syntyy uusi tytär, Toinen, jolle annetaan Marketan nimi.

Kirjassa seurataan kolmessa sukupolvessa naisten elämää. Kertojina vuorottelevat Siviä, hänen äitinsä Mar sekä Marketta. Myös haamu-Marketta saa äänensä kuuluviin, eikä Marin äiti Työkään mitättömäksi sivuhahmoksi jää. Virtanen kirjoittaa vahvasti, tunteella. Jokainen nainen saa omanlaisensa äänen, oman aikansa kielen. Karjalan murre,  joka evakossa väistämättä vähenee, kuulostaa aidolta, vaikka en sitä ole koskaan oikeasti kuullutkaan. (Tai jos olen niin en muista.)

Tässäpä taas sellainen kirja, jota kuvaamaan en löydä oikeita sanoja. Tämä oli upea, synkkä, ankea ja silti jotenkin toiveikas. Tiedän lukeneeni mahdottoman hyvän kirjan, jonka toivon saavan näkyvyyttä ja rutkasti lukijoita. Huokailen vain, tämä oli niin hieno.

Onneksi muilla lukijoilla on sana hallussa, tässä linkit muutamiin arvioihin: Sanna, Sara, KaroliinaJum-Jum ja Erja.

14 kommenttia:

  1. Sain kirjan lainaan ystävältäni muutama viikko sitten, joten romaani on lukulistallani. Pidin sinun arviosi loppukappaleesta: jotain tuollaista tältä kirjalta odotankin.

    VastaaPoista
  2. Minä odotan kovasti, että pääsen pian tarttumaan tähän. Ilman blogiarvosteluja tämä kirja olisi saattanut mennä silmieni ohi ja uskon kyllä vahvasti pitäväni tästä.

    VastaaPoista
  3. Katja, melkein uskallan luvata, että tämä kirja jättää jälkensä jokaiseen lukijaan :) Odotan innolla arviotasi!

    Susa, Pidän sormeni ristissä, että pääsisit lukemaan tämän pian. Minusta tämä oli harvinaisen laadukas kirja :)

    VastaaPoista
  4. Tämä oli kyllä upea kirja!! Kiva että niin moni on tykännyt tästä:)

    Kiitos linkityksestä:)

    VastaaPoista
  5. Minä en olisi kiinnostunut tästä ilman noita ylistäviä blogiarvioita, vaikka Virtasen Aidasta pidinkin. Lukulistalla tämä on mutta saas nähdä koska ehdin sen lukemaan. Kiinnostus on kova.

    VastaaPoista
  6. Sanna, ainakin näin tuoreeltaan tuntuu, että tämä kirja varmaan kestää aikaa hyvin, eikä katoa kirjaston varastoon ihan pian. Ainakin toivon että niin ei kävisi.

    Susa P, Sama juttu mulla! Tuskin olisin minäkään tätä lukenut, ellen olisi kehuihin törmännyt muissa blogeissa. Onneksi on blogit :)

    VastaaPoista
  7. Ihana, että pidit tästä niin paljon! Kirja on todella laadukas, vaikkei se minulle ollut tyylillisesti ihan nappivalinta. Odotuksenikin saattoivat olla epärealistisen korkealla, sillä pidin Aidasta hirveästi, ja tästäkin olin ehtinyt huomata parin bloggaajan hurmaantuneen ennen lukemista.

    VastaaPoista
  8. Karoliina, mulla tuo ohimennen jossakin mainittu "runollisuus" laski odotuksia niin paljon, että yllätyin positiivisesti. Aidaa en ole lukenut, mutta nyt voisin lukea senkin. Ainakin lisään lukulistalle :)

    VastaaPoista
  9. Tuo runoriski oli hyvä! :)

    Minulla on kyllä sama ongelma, vierastan runoutta ja runollisuutta. Tähän kirjaan suhtaudun hieman varovasti, mutta kun kerran sinäkin kehut, niin kai sitä täytyy minunkin sitten uskaltaa.

    Mutta sitä ennen on tehtävä jotain kriittisen pisteen juuri eilen ylittäneelle pinolle kirjaston kirjoja. Kriittinen piste = 2 x niin paljon kirjoja kuin yöpöydän kirjahyllylle mahtuu. Tämä tarkoittaa yli 80 cm kirjallisuutta. Tiedän, mitä teen tänä viikonloppuna...

    VastaaPoista
  10. Lukutoukka, Rohkaisen sinuakin tarttumaan tähän kirjaan! Minä en edes kokenut tätä runolliseksi, vaikka yleensä lieväkin runollisuus tuntuu jotenkin hyppivän silmille :)

    Ja tuo luettavien kirjojen ylitarjonta - hyvin tuttua täälläkin. Toisaaltahan on ihan mahtavaa, että sitä mielenkiintoista ja houkuttelevaa lukemista on runsaasti, mutta silti! Huh huh...

    VastaaPoista
  11. Minulle tämä taisi olla se vuoden paras kirja! Paljon sanottu, kun vuotta on vielä jäljellä ja olen lukenut monta muutakin ihan valtavan hyvää kirjaa, mutta Kirjeitä kiven alle kolahti, ja kovaa!

    Kiitos linkityksestä! :)

    VastaaPoista
  12. Sara, näin äkkiseltään minusta tuntuu, että tämä pääsee vuoden Top 5:een, vähintään kymmenen parhaan joukkoon. Kotimaisista ainoastaan Täällä pohjantähden alla kiilaa tämän edelle.

    VastaaPoista
  13. Sain juuri tekstin ulos uunista. Pidin tästä todella paljon. Tämä on jälleen niitä ihon alle meneviä lukukokemuksia. Ja kielellisesti tämä on vuoden parhaita tapauksia, ehdottomasti!

    Minäkin luin tuon toiveikkuuden. Kun nyt olen blogitekstejä lukenut, on kirjaa kuvattu inhorealistiseksi. Minä en kokenut sitä lainkaan niin. Monen ruman asian olisi voinut esittää paljon raadollisemminkin. Ja rivien välissä oli koko ajan valo. Ihana kirja. Aion lukea Aidankin. Ensin haluan tämän antaa hengittää rauhassa ja tarttua johonkin aivan erityyliseen kirjaan.

    VastaaPoista
  14. Valkoinen kirahvi, Oi, pitääkin suunnata lukemaan sinun tekstisi :) Inhorealismia minäkään en tässä nähnyt, vain realismia. Ja todellakin, monen asian olisi voinut kuvailla paljon rumemmin. Minä aion säästellä Aidaa johonkin oikein sopivaan lukuhetkeen - ei liian kiireiseen aikaan. :)

    VastaaPoista