maanantai 30. joulukuuta 2013

Muumit sarjakuvaklassikot VI

Lars Jansson: Muumit sarjakuvaklassikot VI
22. Muumin lamppu
23. Muumipeikko ja rautatie
24. Muumipappa ja vakoojat
25. Muumipeikko ja sirkus
WSOY 2013, 94s.
Suom. Anita Salmivuori ja Juhani Tolvanen

Muumit sarjakuvaklassikoiden kuudes osa on kokonaan Toven veljen, Larsin käsikirjoittama ja kuvittama. Muumien maailma oli Lars Janssonille hyvin tuttu, olihan hän ollut käsikirjoittamassa tarinoita jo aiemmin sekä kääntänyt kaikki tarinat englanniksi. Muumien piirtämistä hän harjoitteli intensiivisesti noin kuukauden ajan ja vaikka hahmot ovatkin melkein samanlaisia kuin Toven piirtämät, huomaa piirtäjän vaihtumisen selvästi. Minä kiinnitin huomiota hahmojen silmiin, mutta koska en omista muumisarjakuvia, en voi tarkistaa ovatko silmät oikeasti erilaisia vai kuvittelenko vain.

Tämän kokoelman tarinat ovat vauhdikkaita ja ehkä jopa hitusen levottomia aiempiin verrattuna. Muumin lamppu -tarinassa Muumipeikko ja Niiskuneiti löytävät taikalampun, jonka henki toteuttaa toiveita kyseenalaisin menetelmin. He joutuvat pakoilemaan poliisia ja yrittävät ystävystyä jopa Haisulin kanssa nyt kun kaikki ovat hyljeksittyjä.

Rautatietä ei tahdota Muumilaaksoon, mutta rakennushankkeen estäminen osoittautuu kinkkiseksi hommaksi. Nuoruudenseikkailujen perään haikaileva Muumipappa ajautuu ystävänsä Vinssin kanssa vauhdikkaaseen vakoojaseikkailuun, jonka jälkeen tasainen elämä ei enää olekaan niin huono vaihtoehto.

Kokoelman parhaana tarinana pidän viimeistä, Muumipeikkoa ja sirkusta. Siinä Vilijonkka ystävineen on perustanut eläinsuojeluyhdistyksen, jonka kunniajäseneksi Muumipappa nimetään. Yhdistyksen kokoukset osoittautuvat kovin sisällöttömiksi, eikä kasvisruokavaliokaan tunnu Papan omalta jutulta. Sirkuksen saapuessa Muumilaaksoon yhdistys astelee paikalle vapauttamaan eläimet. Kukin jäsen ottaa hoitoonsa jonkun eläimen, mutta lopulta kaikki vaikeahoitoisiksi paljastuvat eläimet asuvat muumitalossa. Muumipappa yrittää vaatia yhdistystovereiltaan apua, mutta nämä haihattelevat naiset ovatkin luopuneet eläinsuojelusta ja perustaneet sen sijaan ompeluseuran pakanoiden hyväksi. Eläimet päätetään palauttaa sirkukseen, mutta muutama kommellus mahtuu tuohonkin reissuun.

Taidan jatkaa muumisarjakuvien lukemista tämän sarjan mukana, eli joskus tulevaisuudessa, kun seuraava osa ilmestyy. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti