Petri Tamminen: Enon opetukset 205s. (Otava, 2006)
"Eno pyysi minua ajattelemaan Kolumbusta ja Vasco da Gamaa ja kysyi olinko koskaan miettinyt, miksi aikuiset miehet olivat lähteneet niin kauas, minkä takia? Sanoin etten ollut tullut sitä miettineeksi. Eno katsoi minua murheellisen näköisenä ja ihmetteli, kuinka minä en tätäkään ymmärtänyt, eikö jokainen avioliitossa elävä mies arvannut mitä Kolumbuksilla oli kotona huudettu.
- Että sinäkin saatanan paska aina vaan sohvalla makoilet etkä koskaan kuuntele kun sulle puhutaan. Ja Kolumbus siihen että vittu nyt lähti."
Takakannessa kirjaa kuvataan näin: "Lakonisen huumorin ja tilannekomiikan mestarin elämää suurempi ja hauskempi romaani kasvammisen tiestä." Alussa kirja olikin varsin viihdyttävä ja hauska, mieskin jo hermostui, kun luin vähän väliä jonkun tosi hauskan pätkän ääneen. Mutta kummasti kirja yhtäkkiä muuttui ankeaksi tarinaksi alkoholismista. En voinut olla ajattelematta Kaurismäen elokuvia, joita syvästi inhoan mm. siksi että niissä kaikki on niin synkkää ja ankeaa. Ja entäs ne enon opetukset? No aika vähiin jäivät. Tai sitten minä olen niitä, joille kaikki pitää vääntää rautalangasta, lihavoida ja alleviivata neonkeltaisella huomiokynällä, ettei mitään tärkeää mene ohi.
Tamminen on joka tapauksessa lahjakkaan oloinen kirjailija. Jos joku osaa suositella häneltä jotakin pirteämpää luettavaa, niin mielelläni lukisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti