Essi Tammimaa: Paljain käsin 346s. (Gummerus 2011)
Minusta tällä kirjalla on todella kaunis kansi. Sisältö on kaukana kauniista, mutta ihan hyvä. Paljain käsin kertoo pääasiassa kolmesta siskoksesta, mutta myös heidän äidistään ja tämän äidistä ja mummosta. Vaikeat äiti-suhteet tuntuvat periytyvän sukupolvesta toiseen, eikä se sisaruuskaan aina ihan helppoa ole.
En ollut juuri nyt parhaassa vireessä tämän kaltaiselle arkirealistiselle kuvaukselle, mutta tulipahan luettua. Eniten häiritsi Tammimaan käyttämä kieli, jota kai uudiskieleksi voi sanoa. "Televisio luo häileitä hänen kasvoilleen", "[ovi] kirahtaa" ja "sänky natkuu". Osa sanoista sai minut kompastelemaan lukemisessa niin, ettei lukukokemus jäänyt liian miellyttävänä mieleen. Jotenkin se kielellä leikittely meni välillä yli: minä tykkään enemmän suoraviivaisesta ja selkeäsanaisesta kerronnasta.
Tästä kirjasta ovat kirjoittaneet ainakin Laura, Karoliina ja Zephyr.
Tammimaan kirja tuntuu jakavan mielipiteitä. Luin tämän nyt keväällä ja pidin kovasti. Minulle tämä kirja oli arkirealisminsa alla erittäin kaunis sukupolvikuvaus ja Tammimaan kielestäkin pidin, löysin siitä (kun jättää uudissanat pois) jonkinlaista sukulaisuutta Riikka Pulkkisen kanssa.
VastaaPoistaKatja, luulen että toisenlaisessa mielentilassa olisin voinut tykätä tästä enemmän kuin nyt. Välillä vain kaipaa jotain silotellumpaa lukemista :) Riikka Pulkkisen kirjoja en vielä ole saanut luettua, nöyrästi tekevät tilaa muille luettaville.
VastaaPoistaTämän haluaisin lukea, mutta en ole vielä saanut sitä kirjastosta. Riikka Pulkkinen on omia suosikkejani, joten kun Tammimaata on häneen vertailtu, luen ihan varmasti!:)
VastaaPoistaKuten Katja sanoi, tämä on tosiaan jakanut mielipiteitä. Riikka Pulkkiseen tätä on helppo verrata ainakin teemojen ja naisnäkökulman osalta, mutta Tammimaan kieli iski taas minuun vahvemmin kuin Pulkkisen.
VastaaPoista