torstai 30. elokuuta 2012

Aavekauppiaan tytär

Liz Williams: Aavekauppiaan tytär
(Snake Agent, 2005)
Like 2012, 352s.
Suom. Marianna Leikomaa

Huh huh, nyt tuli kuitattua koko vuoden annos scifiä ja fantasiaa yhdellä kirjalla. Aavekauppiaan tytär on Liz Williamsin komisario Chen-sarjan avausosa ja ihan mainio kirja. Minun vanhat aivoni taisivat vain joutua liian kovalle koetukselle ja kirja nököttikin pari kuukautta puoliväliin luettuna hyllyssä odottamassa toista lukuyritystä.

Jossakin hamassa tulevaisuudessa, Singapore kolmessa, erään teollisuusjohtajan tyttären sielu päätyy taivaan sijasta helvettiin. Yliluonnollisiin rikoksiin erikoistunut komisario Chen saa tehtäväkseen selvittää, miksi sielu on helvettiin päätynyt. Vähitellen Chenille alkaa valjeta, että tyttöparan sielu onkin vielä pikkujuttu, sillä helvetissä näyttääkin olevan käynnissä jotakin pelottavan suurta ja tuhoisaa.

Williamsin luoma maailma on hyvin runsas ja itämaiseen mytologiaan ja historiaan perehtymättömälle varsin vieraskin. Sivuilla vilisee demoneja, jumalattaria, helvetin ministereitä ja helvetin eri tasoja, toinen toistaan omituisempia olioita aina mäyrä-teepannua myöten. Lukuisien erikoisuuksien mieleenpainaminen teki lukemisesta väsyttävää, mutta on pakko kehua Williamsin luoman maailman visuaalisuutta. Etenkin helvetin asukkaat kuvattiin melko lyhyesti, mutta erittäin mieleenpainuvasti. Parhaiten mieleeni jäi kummittelemaan taaksepäin osoittavat jalkaterät.

Kovin montaa seesteistä hetkeä kirjaan ei mahtunut, mikä ei periaatteessa haittaa, mutta toisaalta lukijana olisin halunnut välillä hengähtää. Kirjan loppukin oli sellaista rytinää, että pelkäsin tippuvani kyydistä. Ehkä muutaman kerran liian monesti pimeydestä ilmestyi käsi tai jokin muu uloke, joka vetäisi jonkun jonnekin, useimmiten vangiksi.

Joka tapauksessa Aavekauppiaan tytär on kokonaisuutena lukemisen arvoinen kirja, joka vain vaatii oikeanlaisen lukuvireen.

3 kommenttia:

  1. Tämä kirja on alkanut kiinnostaa minua... Taidan lisätä tämänkin loputtomalle "luen sitten joskus kun muistan"-listalle. =D

    VastaaPoista
  2. Totta, tiettyä elokuvamaisuutta (vai tv-sarjamaisuutta?) tässä oli, ja vauhtia riitti. Minäkin koin vieraassa mytologiassa liikkumisen vähän työlääksi, mutta tykkäsin silti. Ei hullumpi!

    VastaaPoista
  3. Irene, onneksi noilla lukulistoilla on nimenomaan loputtomasti tilaa! :D

    Booksy, Joo, olisihan tämä voinut olla monessa suhteessa huonompikin kirja. Monesta asiasta pidin, mutta jos keskittyminen herpaantui liikaa, niin olin kyllä äkkiä melko hukassa. Luulenkin että sarjojen pakkolukuperiaatteeni antaa helposti periksi tämän kirjasarjan kohdalla ja tyydyn vain tähän ensimmäiseen osaan. :)

    VastaaPoista