Hilja Valtonen: Poikamiestyttö
Otava 1966, 223s.
Poikamiestyttö on ensikosketukseni Hilja Valtosen kirjoihin. (Uskon nähneeni Vaimokkeen tai Varaventtiilin elokuvana, mutta sitä ei tässä tapauksessa lasketa.) Nimen perusteella odotin Poikamiestytöltä jotakin annipolvamaista kerrontaa itsenäisen, tuittupäisen nuoren naisen "taistelusta" innokkaita kosijoita vastaan. Mielestäni tämä oli kuitenkin hiukan totisempaa kirjallisuutta, vaikka kyllä kirjan päähenkilö Pia "Pii" Löytty onkin itsenäinen nuori nainen ja niitä liehittelijöitäkin löytyy.
Piin lapsuus on idyllinen, vaikka kaikki kyläläiset eivät katsokaan hyvällä sitä että poikamiehellä on kasvattitytär. Isi, oikealta nimeltään Isidol Stenman, on naimaton sotainvalidi, jonka toinen jalka on amputoitu puolireidestä. Yhdessä topakan karjalaistytön, Riikan, kanssa arki sujuu kuitenkin rutiinilla. Vasta aikuisena Piille selviää vähitellen, kenen lapsi hän oikeasti on.
Vaikka tietynlainen vakavuus ja apeus on läsnä koko ajan, Poikamiestyttöön mahtuu runsaasti myös ihmissuhdesotkuja ja nuorten naisten rentoa yhdessäoloa. Valtosen kieli yllätti, sillä se tuntui hyvin nykyaikaiselta. Yksi asia minua jäi tässä vaivaamaan. Jos Pii on löydetty hylättynä Stenmanin oven edestä ilman viestiä, mistä hänelle valikoitui sukunimeksi Löytty?
Valtosta on kehuttu todella paljon ja aion lukea häneltä jotakin muutakin. Ruskapäiviä löytyy omasta hyllystä, mutta ehdotuksia seuraavaksi Valtoseksi vastaanotetaan mielellään. :)
Neiti talonmies oli elokuvana ainakin hauska... kirjankin luin joskus, mutta leffan olen nähnyt niin monta kertaa, että ikäväkseni nyt havaitsen olevani kykenemätön erottamaan romaania ja elokuvaa toisistaan. e.e Että tällainen suositus...
VastaaPoistaAijai, musta on niin ihanaa aina, kun näen täällä blogimaailmassa Hilja Valtosen kirjoja! Kirjat ovat tosiaankin aivan mahtavia, ihastuin niihin joskus esiteininä ja olen aika ajoin palaillut niihin. Aina ne vain ovat yhtä hyviä!
VastaaPoistaLöytty = löydetty (vanhahtava muoto)
VastaaPoistaMaukka, Neiti talonmies siirtyy siis lukulistalle :) (Ja jos kirja ei vakuuta, niin katson elokuvan ;) )
VastaaPoistaMari A, Minulla taitaa olla vielä monta hyvää Valtoskokemusta edessä :)
Merenhuiske, Ahaa! Kiitos tästä tiedosta, en olisi todellakaan itse hoksannut moista! :) Ja nyt kun tuo "epäselvyys" on minulle valjennut, en keksi kirjasta mitään moitittavaa.
Hauskaa lukea Valtosesta! Luin vasta häneltä tyttökirjan Pippuria ja bloggasinkin siitä. Silloin vasta tajusin miten suosittu hän on ainakin ollut.
VastaaPoistaKirjanainen, Täytyypäs tulla blogiisi kurkkaamaan, millaisia ajatuksia Pippuria herätti :)
VastaaPoista