keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Leppoisa opas huusholliin

Saara Henriksson & Aino-Maija Leinonen: Leppoisa opas huusholliin
Into 2014, 190s.

Luin kesällä Anne te Velde-Luoman kirjan Kaaoksen kesyttäjä, jonka innoittamana olen onnistunut vähentämään taloutemme tavaramäärää. Edelleen meillä on melkein kaikkea liikaa, eikä siivousinnostusta ole riittänyt aivan tarpeeksi, joten kaipasin hiukan lisäinspiraatiota. Saara Henrikssonin ja Aino-Maija Leinosen tuore Leppoisa opas huusholliin, jonka kansitekstissä lupaillaan seuraavaa: "Ryhdy siivouskapinaan! Unohda viikkosiivous ja solahda arjen virtaan, jossa paikat pysyvät kunnossa siinä sivussa" tuntui täydelliseltä motivaattorilta. Tämähän kuulostaa jo melkeinpä liian hyvältä ollakseen totta, mutta kaikki vinkit sujuvaan kodinhoitoon ovat tervetulleita.

Minusta tämä teos ei kuitenkaan onnistu lunastamaan kannessa annettua lupausta. Toki jo esipuheessa todetaan, että kirja on suunnattu erityisesti kaupungissa asuville lapsiperheille, joiden aikuiset ovat kodin ulkopuolella töissä, mikä ei päde meidän talouteen, mutta silti kyseenalaistan kirjan leppoisuuden.  Kuten Kaaoksen kesyttäjässä, tässäkin kirjassa painotetaan ylimääräisestä tavarasta luopumista. Kun tavaraa on vähemmän, koti on helpompi pitää siistinä. Siivous ei myöskään vaadi kaapillista erilaisia pesuaineita ja välineitä, vaan jo parilla pesuaineella pääsee pitkälle. (Tässä asiassa olen muuten pihiyttäni ollut jo oikeilla linjoilla: minulla on käytössä vessanpesuaine, etikka ja astianpesuaine. Ne ovat riittäneet ihan hyvin.) Tekemättömiä kotitöitä ei kannata jättää odottelemaan "oikeaa aikaa", sillä sellaista tuskin tulee. Ja harva kotihomma ylipäätään vaatii kovin paljoa aikaa, mikäli askareet tekee tehokkaasti, eikä unohdu sivuraiteille.

Kirjasta löytyy paljon käytännön vinkkejä ja niksejä siivoukseen kylpyhuoneen siivoamisesta, roskien lajitteluun, viikon ruokalistan suunnitteluun ja kahvinkeittimen puhdistamiseen. Olen siivoushommissa toisinaan aika niuho ja innoissani hinkkasin hellasta pinttynyttä likaa sokeripaloilla kirjan vinkin mukaan. 45 minuutin jälkeen tajusin, että moisessa touhussa ei ole kyllä leppoisuuden häivääkään ja lopetin. Tietysti siisteyden ylläpito on huomattavasti helpompaa silloin, kun koti on ensin siivottu perusteellisesti, mutta joku raja.

Sen lisäksi, että kirjan neuvoissa oli mielestäni leppoisuuden vastaisesti liikaa tuollaisia sokeripalan tapaisia pikkunäperrysvinkkejä, en myöskään löytänyt sitä perusajatusta jonka avulla arki rullaisi omalla painollaan. Varmasti tässä suhteessa odotinkin liikoja, koska eiväthän ne pyykit peseydy itsekseen eikä ruoka tekeydy ajatuksen voimalla. Edelleen minun on aivan itse tehtävä nuokin hommat, mutta ehkä vähitellen uskon, ettei niiden tekemiseen ole mitään vippaskonsteja.

Vaikka Leppoisa opas huusholliin ei ollutkaan nimensä veroinen, siitä löytyy kuitenkin runsaasti niitä käytännöllisiä siivousvinkkejä. Niuho minussa rakastaa sokeripaloja ja muita pikkunipotusniksejä, joten siinä mielessä kirja oli joka tapauksessa hyödyllinen. Eniten pidin siitä kohdasta, missä todettiin että kodin siisteystaso kannattaa valita sen siisteydestä eniten niuhottavan mukaan, koska silloin säästytään monilta turhilta kiistoilta.

6 kommenttia:

  1. Harmi, että kirja ei ollut nimensä veroinen, mutta vinkit ovat aina tervetulleita. Sokeripalamenetelmä on minullekin tuttu. Nykyään on keraaminen liesi ja siihen se menetelmä ei kai oikein sovellu

    Meillä kodin siisteystaso seurailee minun vaatimuksiani. Taidan olla asiassa aika nipo, varsinkin järjestys olla pitää. Sen vuoksi olen nyt systemaattisesti vähentänyt tavaraa kohta vuoden ja kohta alkaa olla se tilanne, että kirppikselle vietävää ei ole laatikkokaupalla. Edelleen kuitenkin aina jotakin löytyy, juuri tälläkin hetkellä mulla on pöytä paikallisella kirppikselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jaana, Minäkin olen vähentänyt tavaraa kesästä asti, mutta vielä ei eroa käytännössä hirveästi huomaa. Äskettäin vaihdoimme huonejärjestystä ja siinä myllätessä tuli kyllä karsittua paljon. Mun on hirveän helppo syyttää epäjärjestyksestä lasten älytöntä tavaramäärää (joka jälleen lisääntyy jouluna), vaikka paljon on niistäkin karsittu.

      Meilläkin se olen minä, joka haluaisi pitää kodin siistimpänä. Välillä yritän hellittää, mutta kyllä inhottaa, jos imuroinnista on kolme päivää ja lapset alkavat tunkea koipiaan sohvan alle telkkaria katsoessaan - sitä pölyä kun tietenkin kertyy nopeasti.

      Poista
  2. Lainasin tämän just mutten vielä ehtinyt lukea. Harmillista jos ei mitään taikakeinoja löydykään! :D Mä oon erittäin epäinnokas siivooja mutta turhan tavaran karsimiseen oon kyllä panostanut jo aika monta vuotta, ja meillä on kaapeissa jopa ihan tyhjiä hyllyjä! :) Juuri kävin taas paikat läpi ja kummasti sitä kadotettavaa silti taas löytyi lisää... Mistä sitä kertyykin?? (Ja käsittämätöntä, mitä kaikkea mies katsoo tarpeelliseksi pistää jemmaan... :P Siivoamisessa se on kyllä huomattavasti ahkerampi kuin mä!)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satu, joo, ikävä tuottaa pettymys: tämä oli harmillisen realistinen kirjanen. :/

      Meillä valtaosa tavarasta on mun hamstraamaa, mutta kyllä tosiaan miehellä on erityisen omituisia jemmattavia! Olin jo pakannut auton peräkonttiin vanhoja kännykän latureita, koska niihin sopivia puhelimia ei ole enää (varmaan kenelläkään missään) käytössä, niin eiköhän mies kantanut ne sisälle, koska ikinä ei voi tietää jos tarvitsee johonkin… ;)

      Meillä minä olen ehdottomasti se "innokkain" siivoaja (eli siivoan, koska en siedä sitä sotkua). Viime aikoinan olen kuitenkin skarpannut siinä mielessä, että olen lanseerannut siivouspäivän, jolloin lapset osallistuvat kunnolla siihen siivoukseen. Jospa nekin pikkuhiljaa oppisivat siivoilemaan pikkuisen päivittäin, ettei tarvisi koko päivää käyttää lelujen järkkäilyyn.

      Poista
  3. Mä pääsin tätä opusta puoleen väliin ja taitaa jäädä siihen. Kirja ei tosiaan ole mikään leppoisa ja tällaiselta oppaalta toivoisi myös ehkä vähän erilaista rakennetta. Jos luvassa pitäisi olla niksiä ja neuvoa, niin ei niitä jaksa etsiä isosta tekstimassasta. Jonkinlaisia nostoja siis olisi hyvä olla.

    Lainasin kirjan samasta syystä kuin sinä. Olisi ihana saada arki rullaamaan niin, ettei viikonloppuna aina tarvitse käyttää kokonaista päivää kämpän järjestykseen saattamiseen. Tavaraa on liikaa ja siitä pitäisi päästä eroon - kun vaan olisi aikaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mia, Samaa mietin minäkin, että ei ole helppoa löytää niitä niksejä edes hakusanojen avulla, kun niitä avainsanoja ei ole edes lihavoitu mitenkään. Ylipäätään olisin kaivannut vaikka jotain esimerkkikuvausta kotitöiden sujuvasta hoitamisesta, sellaista "kotiin klo. 16.30, pyykkikone päälle klo. se ja se jne."

      Minähän olen kotiäitinä, joten periaatteessa mulla on joka päivä aikaa hoitaa noita kotitöitä. Käytännössä niitä kuitenkin kasaantuu niin, että jonain päivänä on pakko keskittyä pelkästään niiden tekemiseen. Kauhulla odotan sitä aikaa, kun joskus toivottavasti olen työelämässä.

      Poista