Näytetään tekstit, joissa on tunniste historia. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste historia. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Nälkävuosi

Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Siltala 2012, 141s.

Ilman blogeja en varmaankaan olisi tullut lukeneeksi Aki Ollikaisen Nälkävuotta. Tämä esikoisteos on kerännyt ylistäviä ja hieman (vain hieman) hillitympiä kehuja lukuisissa kirjablogeissa, joten luonnollisesti omakin mielenkiinto heräsi. Suurin odotuksin avasin kirjan ja luin, otsa koko ajan kurtummassa ja lähestyvän itkun tykyttäessä takaraivossa.

Tarina on tietysti karu. Tapahtumia seurataan niin parempiosaisten veljesten kuin köyhän torppariperheen näkökulmasta. Kun torpasta ei löydy enää mitään syötäväksi kelpaavaa, Marja jättää miehensä kuolemaan ja lähtee kahden lapsensa kanssa etsimään ruokaa. Ei sitä ruokaa ole oikein muillakaan, mutta haaveissaan Marja näkee yltäkylläisen Pietarin. Sinne hän haluaa, siellä lasten olisi hyvä olla.

Ollikainen kirjoittaa upeasti. Ei turhaa sanahelinää tai kielen kiemuroita, mutta ei myöskään karua töksähteleväisyyttä. Tunnelmaltaan tiivis tarina, joka ei taida ihan heti irroittaa otettaan.

Nälkävuosi on tosiaan ollut runsaasti esillä blogeissa, joten en edes yritä linkittää tähän kaikkia. Kirsin arvio taitaa olla tuorein, sieltä pääsette jatkamaan myös muihin teksteihin.

PS: Blogini taitaa nyt hiljentyä hetkeksi. Olen kyllä lukenut ja luen edelleen, mutta minut on määrätty vuodelepoon, eikä padilla ole kiva kirjoittaa blogijuttuja. Palaan tänne kunhan olosuhteet sallivat jälleen istumisen :)

maanantai 30. huhtikuuta 2012

Minun Kiinani 1. Isän aika

Li Kunwu, P. Ôtié: Minun Kiinani 1. Isän aika
(Une vie chinoise 1 - Le temps du pére, 2009)
WSOY 2011, 254s.
Suom. Saara Pääkkönen

Minun Kiinani osui silmiin kirjaston sarjakuvahyllyssä ja koska nimi tuntui etäisesti tutulta, kuskasin sen kotiin luettavaksi. Tämä Isän aika on Li Kunwun omaelämäkerrallisen sarjakuvaromaanitrilogian ensimmäinen osa. Kirjan takakanteen on onnistuttu tiivistämään sisältö harvinaisen hyvin: "Entisen propagandapiirtäjän kuvaus Maon Kiinasta punalipun alla kasvaneen lapsen silmin." Lapsen näkökulmasta seurataan mm. kulttuurivallankumousta ja suurta harppausta, jonka aikaansaaman nälänhädän uhrien määrästä ei ole selvyyttä. Arviot uhrien lukumäärästä vaihtelevat 5-10 miljoonan välillä.

Minuun Minun Kiinani teki suuren vaikutuksen. Vaikka Kiinan historiaa on koulussa jonkin verran käsitelty, tämän kirjan perusteella osaan edes hämärästi kuvitella, millaista elämä Maon Kiinassa on ollut. Mielenkiinnolla odotan trilogian seuraavia osia. Osa 2, Puoleen aika onkin ilmestynyt äskettäin ja lisäsin sen saman tien kirjaston varauslistalle.

Huomaan, että minun on valtavan vaikea kirjoittaa tästä kirjasta. Suosittelen lukemaan nämä, selkeämmät arviot: Hanna/Kirjainten virrassa, Norkku/Nenä kirjassa.