keskiviikko 21. syyskuuta 2016

Fintiaanien mailla

Katja Kettu, Meeri Koutaniemi & Maria Seppälä:
Fintiaanien mailla
WSOY 2016, 317s.

Fintiaanien mailla on ensimmäinen tietokirja suomalaisten siirtolaisten ja ojibwa-intiaanien yhteisistä jälkeläisistä. Kirja on paitsi todella mielenkiintoinen ja taidolla tehty, myös ulkoisesti näyttävä. Teksti on asiapitoista, mutta helppotajuista ja Meeri Koutaniemen valokuvat aivan mielettömän hienoja. En tahdo päästä yli edes tästä kansikuvasta, jossa rinnakkain poseeraavat fintiaaniveljekset näyttävät kerta kaikkiaan suomalaisilta. Asiatekstin lisäksi kirjassa on myös muutamia Katja Ketun kirjoittamia tarinoita, jotka ovat syntyneet intiaanitarustojen tai ihmiskohtaloiden inspiroimana.

Tietokirjan kirjoittaminen ei varmasti koskaan ole helppoa, mutta kun on lähdettävä liikkeelle ei-mistään, työtä on luonnollisesti tehtävä paljon. Kettu, Koutaniemi ja Seppälä ovatkin tehneet kolmen vuoden aikana useamman aineistonkeruu- ja kuvausmatkan fintiaanien maille. Fintiaani-nimitys (finndian) on näppärä ja kuvaava, mutta ei ole kaikkien mieleen. Siinä missä sana on suomen kielessä neutraali, sillä on joidenkin paikallisten mielestä negatiivinen, halveksiva sävy.

Suomalaisia ja intiaaneja yhdisti erityisesti luontosuhde ja sauna. Niin ja se, ettei alkoholi oikein sovi kummallekaan väestöryhmälle. Fintiaanit ovat olleet ja ovat osin edelleen hankalassa välissä siksi, että he eivät ole oikein kunnolla intiaaneja, mutta eivät valkoihoisiakaan.

Tuntuu, että tästä kirjasta olisi niin paljon sanottavaa, etten tiedä mistä aloittaisin. Huomaan tuottavani harvinaisen tökeröä tekstiä, eikä tyyli tästä varmasti parane. Suosittelenkin jo tässä vaiheessa lukemaan Fintiaanien mailla -teoksen ihan itse. Se on upea, kaikin tavoin.

En ollut hahmottanut reservaattien ankeutta aikaisemmin. Tiesin casinoista, jotka kuitenkin kuvittelin erittäin hulppeiksi ökypaikoiksi ja sitä kautta luulin reservaattienkin olevan suurin piirtein suomalaisten nukkumalähiöiden tasoa.

Pidin siitä, että kirjassa lähestytään fintiaaniutta ihmisten arjen kautta. Teokseen on haastateltu lukuisia fintiaaneja, jotka tulevat lukijalle tutuiksi ja tekevät siksi tiedon sisäistämisenkin helpommaksi. Konkreettiset esimerkit erilaisista tavoista ja perinteistä ovat aina mielenkiintoisempia, kuin pelkkä yleispätevä kuvaus samoista asioista.

10 kommenttia:

  1. Tämä on kirja, joka vahvasti kiinnostaa minuakin. Kiitos, kun avasit hieman kirjan sisältöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aino, Uskoisin tämän olevan juuri sinun kirjasi! :)

      Poista
  2. Tämä on tosi kiinnostava kirja. Olen hiplaillut kirjakaupassa ja mieleni minun tekevi ostaa tämä itselleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mai, tämä on kiinnostava, ja kaunis! Tykkään tosi paljon tuosta keltaisesta kangasselkämyksestä ja sen kuvioinnista.

      Poista
  3. Luin tämän kirjan eilen loppuun ja olen samaa mieltä: hurjan hyvä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katja, Näihin kuviin on pakko palata uudestaan ja uudestaan. Samalla huomaa lueskelevansa tekstiäkin uudelleen. :)

      Hieno kirja kyllä.

      Poista
  4. Ihan viimeisillä sivuilla minäkin. Vuoden tietokirja?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. bleue, Ihmettelen, ellei tämä ole vähintään Tieto-Finlandia ehdokkaana! Todella laadukas ja kaunis teos.

      Poista
  5. Mielenkiintoista. Nähnyt tämän pari kertaa kirjakaupassa, mutta ei ainakaan vielä ole tarttunut mukaan. Josko kirjastosta sitten :)
    Liityimme lukijaksi

    Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiia (ja Tommi), Tervetuloa lukijaksi! :)

      Suosittelen kyllä tutustumaan tähän. Ainahan voi hankkia omaksi myöhemminkin ja lukea ensin kirjaston kappaleen.

      Poista