Jennifer E. Smith: Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea
(The Statistical probability of Love at First Sight, 2011)
Otava 2012, 203s.
Suom. Joel Kontro
Olipa kerran Maija, joka halusi lukea teinihömppää. Tilastollinen todennäköisyys kohdata se ainoa oikea kuulosti juuri sopivalta: 17 vuotias Hadley on matkalla New Yorkista Lontooseen, isänsä häihin. Hadley myöhästyy lennoltaan, saa paikan seuraavaan koneeseen ja päätyy istumaan kentällä jo aiemmin tapaamansa Oliverin viereen. Pitkän lennon aikana he tutustuvat toisiinsa ja (väittämän mukaan) rakastuvat, mutta kadottavat toisensa Lontoon päässä. Tietenkään he eivät ole vaihtaneet yhteystietojaan, eivätkä tiedä edes toistensa sukunimiä! Tapaavatko he enää koskaan? Kuinka julmaa on rakastua ja kadottaa tämä suuri rakkaus saman tien?! Ah ja voih tätä draamaa!
Nyt kävi niin, että minä en ollut lainkaan samalla aaltopituudella kirjan kanssa. Lukeminen sujui vaivattomasti, käännös oli hyvä ja ideakin (kliseisyydestään huolimatta) ihan kiva, mutta ne suuret tunteet jäivät kyllä jonnekin piiloon. Ensinnäkin, minulta meni ihan ohi Hadleyn ja Oliverin "rakastuminen". Ylipäätään tuo yhteinen lentomatka kuvattiin kovin lyhykäisesti ja muutamaa lyhyttä keskustelua lukuunottamatta Hadley tuntui lähinnä torkkuvan. Missä välissä ne tunteet siis leimahtivat? Eipä näkynyt liekkiä minulle asti... Toinen kompastuskivi tässä kirjassa oli sen ennalta-arvattavuus. Jos on lukenut muutaman hömppäkirjan ja/tai katsonut edes pari romanttista elokuvaa, ei loppuratkaisu todellakaan voi tulla yllätyksenä. Toisinaan ennalta-arvattavuus on plussaa (esim. Anni Polvan romaaneissa pidän juuri siitä ettei tarvitse jännittää, mitä lopussa tapahtuu), mutta tältä kirjalta odotin jotakin raikasta ja nykypäiväisempää.
Plussaa kirjan lyhyydestä, sillä olisi harmittanut, jos tähän olisi kulunut enemmän aikaa.
Kiitos paljon tästä, Maija! Olin luullut, että tämä voisi olla hyvä lukea, mutta arviosi mukaan olen erehtynyt :-). Kiitos, säästit minut pettymykseltä!
VastaaPoistaVarmasti teineille tässä onkin hömppää tarpeeksi, mutta itse haluan jättää tämän nyt syrjään.
Minulla on muuten ollut jo pitkään hömpän kaipuu, mutta haluaisin aikuishömppää. En kuitenkaan saa tartuttua mihinkään kivaan. Saa nähdä, mitä kesä tuo tullessaan...
Romcom-leffoja on tullut katsottua sen verran ettei ne tosiaankaan enää osaa yllättää, mutta kirjojen osalta genre on melko vieras -hauska siis tietää tämäkin seikka :D Joku muukin oli samaa mieltä että kirja jouti kiertoon, näkyi olevan parilla eurolla kirpparilla :D Voihan teinihömppä...
VastaaPoistaTämä taitaa olla niitä kirjoja, joissa parasta on kirjan nimi...
VastaaPoistaHauska poiminta blogiin kuitenkin, vaikkei säväyttänyt. Ehkä olet vain väärää kohderyhmää...
VastaaPoista*naurs* Aika niitti toi viimeinen virke! ^__^ Tiedänpä pysyä etäällä.
VastaaPoistaPaula, jos kuitenkin muutat mielesi, niin olisi kiva kuulla mielipiteesi tästä! Kuvittelin, että varsinkin näin herkistyneessä tilassa minuun uppoaisi harvinaisen hyvin vähän kämäisempikin hömppä... Ja kun lisäksi olen tykännyt monista teinirakkauskirjoista (esim. Houkutus ja Väristys yms.) niin yllätyin, kun petyin!
VastaaPoistaDisa, Kuten elokuvamaailmassa, myös kirjoissa (luojan kiitos!) on eroja ja niitä hyviäkin romanttisia hömppäkirjoja on olemassa! Suosittelen rohkeasti lukemaan jotain tästäkin genrestä, vaikka juuri tämä kirja ei puoltoääntäni saakaan :)
Elma Ilona, Totta, nimi on mieleenpainuva. Ja onhan tuo ulkoasu muutenkin ihan kiva.
Kirjanainen, Minä kuvittelin kuuluvani tämän kirjan kohderyhmään! Enkä vähiten siksi, että kirjalla on kaksoisluokitus: se on luokiteltu sekä nuorten että aikuisten kirjaksi. Mutta eipä sitä aina voi lukuvalinnat osua nappiin...
Maukka, :D
Mä luin tän kirjan kanssa ihan äskettäin. Se suuri rakastuminen meni multakin ohi, musta tässä melkein enemmän käsiteltiin Hadleyn ja hänen isänsä suhdetta. Tavallaan se oli kirjan parhainta antia. Rakkaustarina oli aika laimea ja tosiaan ennalta arvattava.
VastaaPoistaJossu, helpottavaa kuulla, etten ole ainut jolta ne suuret tunteet jäivät huomaamatta! Totta on, että Hadleyn ja hänen isänsä väleihin keskityttiin paljon, mutta oisko siihenkin voinut kokeilla jotain vähemmän ilmiselvää ongelmaa ja rakaisua?
VastaaPoistaMiekin olen seikkaillut teinikirjojen maailmassa nyt jo jonkun aikaa. If I Stay oli kyllä sellainen enalta-arvattava siirappiplätty, että vähän varovasti olen availlut nyt meneillään olevaa The Vast Fields of the Ordinarya.
VastaaPoistaMiulla on sinulle haaste blogissani, käypä kurkkaamassa :)
Noora, tenikirjojen kanssa saa olla varovainen ;)
VastaaPoistaJa kiitos haasteesta! Otan sen mielelläni vastaan :)