torstai 8. elokuuta 2013

Nörtti, New game

Aleksi Delikouras: Nörtti, New game
Otava 2012, 206s.
Kirjastosta

Aivot on nollattu ja lukeminen sujuu taas. Siitä on kiittäminen Aleksi Delikourasin hilpeää Nörtti, New gamea. Kirjastoreissulla näin tämän Nörtin esittelytelineessä ja muistin heti Morren hehkutukset, joten ei muuta kuin lainaustiskin kautta kotiin. Illalla päätin ihan vähän aloitella kirjaa, mutta luinkin puoleen väliin, sillä päiväkirjamerkinnöistä koostuva kirja on nopeaa luettavaa.

DragonSlayer666, tuttavallisemmin Drago, on virtuaalimaailmoissa viihtyvä teinipoika, jonka elämää hankaloittavat kohtuuttomasti nalkuttava äiti ja koulu. Drago haluaisi tulla maailman parhaaksi pelaajaksi, mutta äiti nakkelee ahkerasti kapuloita rattaisiin pyrkimällä rajoittamaan nettiaikaa, pakottamalla mökille jne. Hege91 on Dragon arkkivihollinen, jonka pitäisi lopettaa se jatkuva koneella luuhaaminen ja hankkia oikea elämä.

Vaikka pelaaminen on Dragon elämän keskeisin asia, pohdittavaa riittää myös ihmissuhderintamalla. Miten toimia, kun on ihastunut älyttömän nättiin Fetasalaattiin? Koulussa Drago on joutunut silmätikuksi ja muutenkin asiat ovat välillä sellaisia, että ottaa rankasti päähän.

Mikäli pelimaailma on täysin vierasta, Nörtti ei välttämättä herätä hirveän vahvoja tuntemuksia. Mutta jos taas nörttiyteen on edes välillisiä suhteita, ei kirjaa voi nauramatta lukea. Dragon käyttämä kieli istuu luontevasti teinipojan suuhun, samoin kuin hieman ristiriidoista kärsivä logiikka. (Koska kouluhan on maailman typerin ja epäterveellisin keksintö: siellä pitää istua paikoillaan kahdeksan tuntia ja kotonakin viettää läksyjen parissa lisää aikaa. Kun senkin ajan voisi koulutta Rune-ukkoa!)

Varasin jo jatko-osan kirjastosta, sillä se on ihan pakko lukea. Haluan omistaa tämän lukukokemukseni veljelleni (jonka nimimerkiksi sopisi JooJoo95), joka pelaa peliä jonka nimeä en tiedä ja juo Pepsin sijaan Dr Pepperiä.

5 kommenttia:

  1. Hahah! Ilahduttava arvio! Kiitos siitä ja hyvä, että Morre hehkutti! Terveiset herra joojoo95!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suuri kiitos kommentistasi! :)
      Häkeillyin (ilosta) niin, että piti monta päivää yrittää keksiä jotakin hauskaa vastausta. En keksinyt, joten kiitän vain toistamiseen. Terveisetkin on viety perille! :)

      Poista
  2. Kuulostipa hauskalta - pitäisi varmaan lukea, jotta sitten muutaman vuoden (nopeammin kuin uskonkaan) tämä äiti osaisi olla liikaa nalkuttamatta ja ehkä ymmärtäisi poikiensa aivoituksia paremmin ;-)

    VastaaPoista
  3. Rakas pikkuveljesi tässä.

    Kirjoja ei kannata arvioida kannen ulkonäöllöä, joten en voi sanoa vielä mitään kyseisestä kirjasta, mutta toivon hartaasti, ettei siinä ole paljoa stereotypisia kuvauksia 'nörteistä'.

    Onhan meitä 'nörttejä' monia eri sortteja, mutta medialla on ollut pahana tapana näyttää vain huonoja puolia. En osaa sanoa mihin lahkoon itse kuulun enkä totta puhuen halua edes veikata, ettei asiasta tehtäisi isompaa numeroa.

    Mutta sanotaan vaikka 8/10, pikkuveljeä ei saa kiusata.

    VastaaPoista
  4. Minna, Tämä oli oikeasti hauska ja varmasti myös sopiva etukäteiskurkistus mahdollisesti pelihaluisten teinien päiden sisälle. :)

    Pikkuveli-Pupuseni, Olet ihan oikeassa: kirjoja ei kannata arvioida kannen perusteella. Tai edes valita luettavaksi. (Minä käytin kirjavalintoihin pienenä nenää, sillä halusin lukea vain tietyn tuoksuisia kirjoja.) Karkeasti arvioiden tässä kirjassa esiintyy lähinnä yhtä "nörttityyppiä", joka sijoittunee nörttiasteikon puoliväliin.
    Onko tämä 8/10 joku nörttijuttu? Vai arvosana mun blogitekstistäni? Unohdin kysyä, kun olit taas pelaamassa kun lähdin kotikotoa tänään... :)

    VastaaPoista