Kevyesti kipsissä

Veera Vaahtera: Kevyesti kipsissä
Tammi 2016, 243s.

Tunnustan, että en ole lukenut Veera Vaahteran aiempia kirjoja, koska olen röyhkeästi, lukematta pätkääkään, ennakkoarvioinut ne "liian hömpäksi". Tässä kuitenkin päivänä eräänä välttelin kotitöitä netissä notkuen ja päädyin lukemaan lukunäytettä Vaahteran uusimmasta kirjasta, joka sisälsikin niin hykerryttävän päähenkilön, että pistin kirjan saman tien varaukseen.

Kevyesti kipsissä kertoo Lotasta, joka on ennen kaikkea lukija. Kirjaston vahtimestarina työskentelevän naisen työpäivätkin kuluvat usein kirjojen parissa, esimerkiksi työpöydän alla lukemassa. Sosiaalista elämää tai muita harrastuksia Lotalla ei ole, mutta kyllähän lukemisessa riittääkin tekemistä - varsinkin silloin, jos ei koskaan jätä aloittamaansa kirjaa kesken. Lotta on täysin tyytyväinen erakkomaiseen elämäänsä, joka kuitenkin menee sekaisin kun hän kävelee (kirjaa lukiessaan) auton alle ja joutuu vielä siskon ja tämän avovaimon luokse evakkoon vesivahingon takia. Vasten tahtoaan Lotta joutuu myöskin treffeille ja kohta ollaankin perinteisessä kahden miehen loukussa: valitako kumppaniksi herra A vai B, vai voittaako kirjallisuus sittenkin lihalliset houkutukset.

Luin ensimmäiset sata sivua yhdeltä istumalta. Lotan lukutoukkuus on äärimmäistä ja hänen suhtautumisensa kirjoihin (ja anti-suhtautumisensa ihmisiin) tarjoaa monia hihityttäviä tilanteita. Oli helppoa ymmärtää Lotan ahdistus, kun joku toinen meni järjestämään hänen kirjahyllynsä tai edes ehdotti keskeneräisten kirjojen palauttamista kirjastoon. Vaahteran (eli Pauliina Vanhatalon) teksti on jouhevaa ja huumori genrelle tyypillisen nasevaa. Ikävä kyllä koin Lotan kirjahimon paljon kiinnostavammaksi kuin kummankaan miesehdokkaista ja loppu kirja menikin vähän väkisinlukemiseksi.

Kevyesti kipsissä tarjosi lukuhimoiselle ihmiselle sopivaa (ja kenties suunnattuakin) viihdykettä muutamaksi illaksi, mutta ei varmaankaan jätä kovin pitkäkestoista muistijälkeä.