 |
| S. K. Tremayne: Jääkaksoset (The Ice Twins, 2015) Otava 2016, 349s. Suom. Oona Nyström |
Jääkaksoset päätyi lukulistalleni Annikan intoutuneen arvion perusteella. En taida lukea jännityskirjallisuutta kovin paljoa, mutta silloin tällöin haluan sitäkin lajia lukea ja nyt vakuutuin siitä, että tämä kirja tarjoaisi laadukasta jännitystä.
Kirjan idea on äärettömän ahdistava: identtisistä kaksostytöistä toinen on kuollut vuosi sitten ja perhe on luonnollisesti edelleen syvällä surun syövereissä. Vanhemmat haluavat muuttaa pois Lontoosta, syrjäiselle majakkasaarelle, missä mikään ei herättäisi kipeitä muistoja menetetystä tyttärestä. Vaivoin koossa pysyvät vanhemmat joutuvat kuitenkin hämmentävään tilanteeseen, kun eloon jäänyt Kirsten-tytär alkaa väittää olevansa kuollut sisarensa Lydia. Ovatko kaikki erehtyneet kuolleen lapsen henkilöllisyydestä?
Vaikka pidinkin kirjan ideasta, toteutus ei ollut mieleeni. Tremaynen kerrontatyyli on jankkaava, hidas ja jännitteen huonosti kasassa pitävä. Koin perheen Sarah-äidin todella, todella turhauttavaksi persoonaksi ja ärsyynnyin häneen joka välissä. Olisin halunnut tulla imaistuksi tarinaan, ahmia jännittävää tarinaa ja nauttia sulavasta kerronnasta. Ikävä kyllä tällaista ei päässyt tapahtumaan. Ärsyttää, että pitänyt tästä enempää. Minulle Jääkaksoset jäi semmoiseksi ihan okei -tason viihdykkeeksi.
Odottelen tämän lukua, toivoisin löytäväni kesällä oikein kunnon jännärin.
VastaaPoistaUlla, minäkin toivoin kunnon jännäriä, mutta laimeaksi jäi. Toivottavasti sinä tykkäät enemmän.
PoistaSamoja aatoksia oli minullakin kirjan suhteen. Postaus on lähipäivinä tulossa.
VastaaPoistaMai, En ole vielä ehtinyt blogiisi, mutta yritän ensi viikolla päästä katsomaan miltä kirja sinusta vaikutti.
PoistaMinä ihastuin tähän kovasti. Niin tiivis ja koukuttava psykologinen jännäri että nousi genrensä kovimmiksi tämän vuoden osalta. <3
VastaaPoistaKrista, Juuri tuollaista lukukokemusta odotin! Harmittaa, kun niin ei käynyt. :/
PoistaOlen vähän katsellut tätä sillä silmällä, että voisin vaikka tarttua, mutta taidanpa jättää kuitenkin välistä. Uudet jännärit herättävät kyllä aina kiinnostusta, mutta niitäkin on jo niin monta luettuna, että ei ihan kaikista jaksa innostua.
VastaaPoistaElina, Minä haluaisin kovasti lukea jonkun tosi vetävän jännärin, mutta Jääkaksoset ei sitä ollut. Harmi.
Poista