 |
| Anja Snellman: Lähestyminen WSOY 2016, 143s. |
Anja Snellmanin uusin teos, Lähestyminen, on edeltäjänsä Antautumisen tavoin vahvasti omaelämäkerrallinen. En tiedä, missä kulkee toden ja fiktion raja, eikä minun tarvitsekaan tietää.
Kirjan päähenkilö työskentelee psykoterapeuttina ja saa asiakkaaksen Ilen, hiv-positiivisen heroiiniaddiktin. Ilen isä on miehelle itselleen (ja ehkä äidilleenkin) tuntemattomaksi jäänyt kreikkalainen. Terapeutti taas asuu osan vuodesta Kreikassa, joten maasta kehkeytyy näiden kahden välille jonkinlainen hutera silta.
Lähestyminen oli minulle hämmentävää luettavaa. Siinä ei tuntunut olevan tarpeeksi Ileä eikä terapeuttia, vaan kokonaisuus jäi utuiseksi välisoitoksi. Olisin kaivannut laajempia kokonaisuuksia näiden välähdyksenomaisten kohtausten sijaan, tai lisäksi. Paljon tässä niukassa sivumäärässä ehtii kuitenkin tapahtua: on rakkautta, riitoja ja ero; lapsia, raskaus ja syntymättömän lapsen menetys; huume-, lääke- ja alkoholiriippuvaisia; kirjallisuuskerho ja terapiaistuntoja. Ja paljon Kreikkaa ennen ja nyt.
Ehkä Lähestyminen kärsii vähän väliosan roolistaan, mutta on siinä paljon hyvääkin. Teksti soljuu upeasti ja kuljettaa lukijan vaivattomasti Suomen talvesta Kreikan aurinkoisiin kesiin.
Tämä kiinnostaa ja odottaa hyllyssä, Antautumisesta pidin kovasti. Snellmanin tyyli muutenkin on mieleeni, saa nähdä kolahtaako tämä minulle :)
VastaaPoistaKrista, Uskoisin että tykästyt tähänkin :)
PoistaMinulla odottaa tämä hyllyssä myös, hieman ristiriitaisin fiiliksin tosin, olen nimittäin jo vuosia sitten todennut ettei Snellman ole lainkaan minun kirjailijani. Ehkä tämä vahvistaa sen, tai sitten vaikkapa kumoaa, mutta ajattelin nyt jostain syyst antaa vielä yhden mahdollisuuden. :)
VastaaPoistaLaura, Mulle taas kaikki aiemmin lukemani Snellmanin/Kaurasen kirjat ovat olleet mieluisia. Sonja O teki nuorena tosi ison vaikutuksen.
PoistaTykkään tosi paljon Snellmanin kirjoista ja tämä omasta elämästä ammentava teos oli hyvä aihepiiriltään. Olinkin jo odottanut terapeuttityöstä kertovaa teosta.
VastaaPoistaMai, No onhan tämä aihepiiri kiinnostava, mutta kun minä olisin tarvinnut vähän pitempiä kohtauksia. Varmasti kirja kärsi omasta olostan: syksy on ollut henkisesti poikkeuksellisen raskas, joten aivotkaan eivät jaksa toimia aivan normaalisti.
PoistaLähtökohdiltaan kiinnostava kirja ja veikkailisin että jossain vaiheessa pääsee luettavaksikin. :)
VastaaPoistaTiia & Tommi, Kyllä tämä lukea kannattaa, vaikka minä en ihanteellista lukijaa edustanutkaan. :)
PoistaToivottavasti tämä tulisi kirjastossa vastaan, koska tän voisin lukea mielenkiinnosta kirjailijan uutta tuotantoa kohtaan :)
VastaaPoistableue, Mitä kaikkea olet Snelllmanilta aiemmin lukenut? Käyn sitten kurkkimassa, millaisen lukukokemuksen tämä kirja sinulle tarjoaa.
Poista