Luke Pearson: Hilda and the Midnight Giant Flying Eye Books 2011, 48s. |
Hilda and the Midnight Giant alkaa vähän kurjissa tunnelmissa. Hilda ja hänen äitinsä ovat joutuneet näkymättömien miniolioiden vihan kohteeksi. He ovat saaneet jo monta häätövaroitusta ja kun äiti ja tytär yhä vain elelevät mökissään, alkavat nuo näkymättömät riehua ja mellastaa silmittömästi. Hilda tekee parhaansa saadakseen asiat mallilleen yrittäen samalla selvittää, kuka on tuo öisin läheisen vuoren luona kuikuileva valtavan suuri jättiläinen.
Luke Pearson: Hilda and the Bird Parade Flying Eye Books 2012, 48s. |
Pidin molemmista tarinoista. Midnight Giantissa oli enemmän samaa tunnelmaa kuin ensimmäisessä osassa, mikä on tietysti aivan luonnollista, kun molemmat sijoittuvat samaan ympäristöön. Bird Paradessa ahdisti Hildan konkreettinen ja sisäinen eksyneisyys, mutta lopputulos oli jälleen hieno.
Pearsonin kynänjälki on varmaa ja kivan näköistä, värimaailma on sekin silmää hivelevällä tavalla hillittyä. Nämä olisivat lapsille loistavaa luettavaa, mutta vielä ei englannin kielen taito riitä esikoisellakaan. Pidän siis edelleen sormia ristissä ja peukkuja pystyssä, että koko sarja suomennettaisiin - mieluiten mahdollisimman pian.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti