Anja Snellman: Kaikkien toiveiden kylä WSOY 2018, 356s. |
Kaikkien toiveiden kylä vie Kreetan saarelle, syrjäiseen Pneuman kylään, jonka asukkaista kaikki paitsi yksi ovat lähteneet pois tai kuolleet. Vain yli 90-vuotias Agave on jäänyt, eikä hänellä ole aikomustakaan muuttaa muualle. Eräänä päivänä Agave löytää vuoripolulta tajuttoman, loukkaantuneen nuoren naisen. Aasin ja sinnikkyytensä avulla Agave siirtää naisen kotiinsa ja alkaa hoitaa tämän haavoja. Tajuihinsa tultuaan nainen ei muista paljoakaan. Kesän aikana nuori nainen, Monika, toipuu ja hänen ja Agaven välille kehittyy omalaatuinen ystävyys.
Snellmanin kerronta on upeaa. Tarina kulkee sekä nykyhetkessä, että Agaven nuoruudessa ja Monikan lähimenneisyydessä. Vaikka aikatasolta toiselle siirrytään paikoin nopeatempoisestikin, vaihdot on toteutettu niin taitavasti, ettei lukija mene sekaisin. Ihastuksesta korkeintaan. Lauseet ovat enimmäkseen lyhyitä, mutta ehkä juuri siinä piilee niiden teho. Teksti on kevyttä, mutta sisällöltään jykevää kuin ne Pneuman vuoristot.
Monikan ja Agaven epätodennäköinen ja epätavanomainen ystävyys lämmitti mieltä niin, että vitkuttelin kirjan viimeisten sivujen kanssa pienen ikuisuuden. Ihana kirja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti