sunnuntai 8. marraskuuta 2015

Niiden kirjojen mukaan teidät on tuomittava

Kai Ekholm: Niiden kirjojen mukaan teidät on tuomittava
Atena 2013, 295s.
Äänikirjan lukija: Krista Putkonen-Örn
BTJ Finland, 9h 3min

Äänikirjanälkään nappasin kirjastoauton hyllystä Kai Ekholmin dekkarin Niiden kirjojen mukaan teidät on tuomittava. Siskon mies tästä aikoinaan totesi jotain sen suuntaista, että on aika erikoinen ja jännä kirja. Niinpä suoritin sen turhauttavan pitkän prosessin, jolla siirsin cd:t koneelle ja sieltä mp3-soittimeen ja lähdin kävelemään.

Ekholm kirjoittaa eläväisesti ja suosii lyhyitä lukuja. Jo alussa ihastuin kieleen ja huumoriin, mutta juonesta kiinni saaminen otti aikansa kun pompittiin niin iloisesti paikasta ja henkilöstä toiseen.

Kansalliskirjaston kupolisalista löytyy monimutkaisen kirjarakennelman päälle aseteltuna kuollut tyttö. Tytön henkilöllisyys ei ota selvitäkseen sen paremmin kuin syyt sille, miksi hänet on haluttu tuoda kirjastoon ja aseteltu kaikkien niiden kirjojen keskelle. Luonnollisesti tekijäkin uhkaa jäädä arvoitukseksi. Rikosta tutkii tietysti poliisi, mutta apuun pyydetään myös yksityisetsivät Kalju ja Kihara. Kalju on keski-ikäinen hiukseton mies, jonka asunto on yhtä putkiremonttia. Kihara taas on näpsäkän kokoinen, lihaksikas chileläissyntyinen nainen, joka etsii itselleen miestä kiihkeän määrätietoisesti.

Tykkäsin todella paljon Ekholmin luomista henkilöistä. Kukaan ei jäänyt pelkäksi statistiksi, vaan jokaisella oli persoonallisuus ja menneisyys. Samoin pidin siitä, kuinka arki jatkui, vaikka samalla tutkittiin omituista rikosta. Toisaalta nämä seikat, joista paljon pidinkin, tekivät juonesta vähemmän vetävän. Tunnelma aaltoilee, eikä jännitys päässyt nousemaan kovin kummoisiin sfääreihin, vaikka välillä hurjia juttuja tapahtuikin. Jotta mielipiteeni kirjasta olisi mahdollisimman ristiriitainen, sanon vielä senkin, että oli kivaa kun juonen kaari ei ollut mallia sateen-, vaan toimintaa oli ripoteltu uskottavasti sinne tänne.

Niiden kirjojen mukaan teidät on tuomittava on kielellisesti riemastuttavaa kuunneltavaa. Krista Putkonen-Örnin ääni on erittäin miellyttävä, selkeä ja sopivan eläytyvä. Ekholm yhdistää hauskasti vakavia aiheita ja huonoa (mutta naurattavaa) huumoria, joten vaikka kirja ei minulle aivan napakymppi ollutkaan niin kyllähän tämän kuunteleminen ilman muuta kannatti.

2 kommenttia:

  1. Vaikuttaa kyllä mielenkiintoiselta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katarooma, tämä oli vinkeä kokonaisuus vaikka mitä! Kannattaa kokeilla :)

      Poista