keskiviikko 16. toukokuuta 2012

Taisin erehtyä ovesta

Anni Polva: Taisin erehtyä ovesta
Karisto 1978, 271s.
Kannen kuva: Arvo Granholm

Anni Polvan kirja Taisin erehtyä ovesta on yksi kirjahyllyni ylpeyksistä. Miksikö? No, ihan kannen perusteella :) Tällä kansikuvalla on minuun väistämätön hihittely-vaikutus, niin ettei vaikkapa kaatosade enää tympäisekään ihan niin paljoa kuin normaalisti. Katsokaa nyt vaikka tuon väärän oven avanneen naisen tyrmistynyttä ilmettä ja verratkaa sitä pehmyttukkaisen pulisonkimiehen levolliseen, kenties rakkaudenkyllästämään katseeseen. Ihailkaa hetki Miehen raikasta pyyhettä ja miettikää, millainen mies aloittaa pukeutumisensa kravatin solmimisella. Ja kellokin välkehtii, ah, niin viettelevästi.

Seuraavaksi hieman sisällöstä. Raija, sievä lääkintäjumppari, on tapaillut jo jonkin aikaa Sakua, joka ei liikoja hempeile ja lepertele. Suukkojenkin suhteen Saku on kovin pihi, eikä kihloista ole puhuttu vielä sanaakaan, vaikka yhdessä on oltu jo melkein vuosi. Työkaverin syntymäpäivillä Raija tapaa Pärren, rikkaan ja komean poikamiehen, joka kehuskelee ylpeänä lukuisilla naisseikkailuillaan. Muiden tyttöjen ollessa sulaa vahaa Pärren edessä Raija nakkelee niskojaan, mikä saa Pärren kiinnostumaan hänestä palavasti. Pärre jahtaa Raijaa väsymättä hankkiutumalla tämän potilaaksi, tarjoamalla autokyytiä ja lopulta ilmoittautumalla samalle valokuvauskurssille. Vähitellen alkaa Raijakin kiinnostua Pärrestä, mutta Sakukin on pidettävä mielessä.

Tässäpä vasta mainio päännollauskirja. Suuria yllätyksiä kirja ei tarjonnut, mutta sellaisia en kyllä odottanutkaan. Toisinaan on varsin hauskaa lukea jotain sellaista, minkä loppuratkaisun tietää jo ensimmäisillä sivuilla.

16 kommenttia:

  1. Tuo kansikuva on kyllä pysäyttävä xD
    Tarina ei kuulosta kyllä minun makuuni sopivalta, mutta joskus on tosiaan hauska lukea juuri tuollaista päännollauskirjallisuutta.

    VastaaPoista
  2. Hihii, mahtava kansikuva. Minusta on hauskaa, miten usein Polvan kirjoissa silloin, kun joku on sopimattomasti pukeutunut, niin se toinen tulee sitten paikalle. Ja hirveästi ainakin lukemissani kirjoissa vaatteet aina sotkeutuvat. Anni Polvan romaanit saavat minut hyvälle tuulelle, vaikka eivät tosiaan ole mitään syvällistä tai mullistavaa kirjallisuutta.

    VastaaPoista
  3. Aivan huikea kansi :D

    Tarinakin kuulostaa ihastuttavan höhlältä – itse en ole tainnutkaan koskaan lukea Polvalta muuta kuin Tiinoja. Pidetään mielessä ;)

    VastaaPoista
  4. Maija, sinulle on haaste blogissani, käyhän kurkistamassa. :D

    VastaaPoista
  5. Hih, piti vielä lisätä, että luin nämä kaikki joskus kauan, kauan sitten eräänä kesänä. Hih. Olikin aika tunteikas kirjakesä ;)

    VastaaPoista
  6. Onpa tosiaan hihityttävä kansi :D Eipä tule vastaavaa ihan heti mieleen...

    VastaaPoista
  7. Hehhee, tulipas muistoja mieleen :D Olin teininä ihan koukussa näihin Polvan rakkausromaaneihin!! Tämä kirja ihan erityisesti on jäänyt mieleen, varmaan juuri kansikuvan takia ;) Jos kirpparilla tulisi vastaan tämä tai muu Polvan rakkaushömppä, pakkohan se olisi ostaa pois kirjahyllyä komistamaan...

    VastaaPoista
  8. Morre, Luulenpa, että uutuuskirjassa tällainen kansi ei herättäisi ihan yhtä symppiksiä ajatuksia :D

    Merenhuiske, Ihan totta, tässäkin kirjassa sotkeutui pumpulimekko poikineen ja oli muutamakin sellainen "voi ei, minulla ei ole housuja!" -tilanne :D

    Suketus, Suosittelen testaamaan joskus näitä romanttisia kohelluksia! Sisällöt ovat niin paljon toistensa kaltaisia, ettei edes takakannen perusteella tahdo pysyä perillä siitä, minkä on lukenut ja mitä ei. (Toisaalta takakansitekstejä ei näistä kannatakaan lukea, sillä niissä referoidaan aina koko juoni loppuratkaisua myöten :) )

    Valkoinen kirahvi, kiitos haastesta! :) Huh, sulla on todellakin ollut lemmekäs kesä näiden kirjojen parissa :D Mua jaksaa huvittaa näissä (monen muun asian lisäksi) se, miten lopussa mies lähes poikkeuksetta -ilmoittaa- että nyt ostetaan sitten ne kihlat ja häät on viikon päästä ja neito on ihan onnensa kukkuloilla moisesta päsmäröinnistä :D

    Villasukka, Tämä kansi taitaa olla ihan ainutlaatuinen - ja ehkä ihan hyvä niin ;)

    Elma Ilona, Minä en ole lukenut näitä koskaan kovin montaa putkeen, mutta hyllyyn on kertynyt hieno rivi "pahan päivän varalle". Täällä päin näitä löytyy melkein jokaiselta kirppikseltä ja hinnatkin on yleensä 0,50€/kpl, joten on melkein pakko ostaa omaksi :)

    VastaaPoista
  9. Hei Maija, minua nauratti jo, kun blogissani näkyi tämä kirjasi nimi! Hauska! Minäkin olen lukenut Polvalta vain Tiina-kirjat, mutta ajattelin, että voisin kesällä lukeakin jonkun Polvan rakkausromaanin :)

    VastaaPoista
  10. Sara, Kannattaa kyllä lukaista edes yksi näistä hömppäkirjoista :) Ilmeisesti Polva on kirjoittanut myös muutaman vakavamman aikuisten kirjan, toinen taisi olla Elettiin kotirintamalla. Eli valitse joku mahdollisimman höttöisen niminen ja näköinen ;)

    VastaaPoista
  11. Pärre ja Raija!! Hekottelen täällä, en muistanutkaan, että tuo kansi oli tosiaan noin komee :D

    Jos pitäisi valita joku yhden kaavan juttu, niin valitsisin ehkä Polvan "tomera tyttö ihastuu ärsyttävään mieheen" -kirjan mieluummin kuin vaikka
    Cooksonin "kaunis orpo palvelustyttö rakastuu isäntäperheensä komeaan esikoispoikaan, joka on järjestetyissä kihloissa arvoperheen tyttären kanssa" -teoksen.

    VastaaPoista
  12. Tiina, Arvaa olenko miettinyt pääni puhki, mistä nimestä tuo Pärre on väännetty! Tai siis ainakin oletan, että se on lempinimi... Minä en ole lukenut yhtään Cooksonia, mutta senkin edestä Tuija Lehtisen "nainen tapaa kaksi miestä ja rakastuu toiseen ja inhoaa toista, mutta huomaakin kirjan lopussa että oikeastaan olikin aluksi väärässä ja vaihtaa miestä" -kirjoja. :)

    VastaaPoista
  13. Maukka, Eikö! Tästä on melkein mahdotonta pistää paremmaksi :)

    VastaaPoista
  14. mulla on toi sama kirja,mummu on saanu sen joskus aikoinaan joululahjaks ja kirja on jostain syystä päätyny mun hyllyyn :) ihan jo hauskan kansikuvan takia oon säästäny sen :)

    VastaaPoista
  15. Päpä, kansikuva on kyllä valloittava. :) Tosin tajusin vasta äskettäin, että toisin kuin blogitekstissäni kirjoitan, mies onkin luultavasti vasta _menossa_ pesulle! Se selittää pöyheät hiuksetkin.

    Ja kirja kannattaa lukea, jos joskus kaipaa kotimaista farssia, mutta sellaista ei telkkarista juuri silloin näy :)

    VastaaPoista