torstai 6. kesäkuuta 2013

Soitellaan, soitellaan!

Sophie Kinsella: Soitellaan, soitellaan!
(I've Got Your Number, 2012)
WSOY 2012, 372s.
Suom. Irmeli Ruuska

Tähän väliin kaipasin kunnollista hömppää. Kunnollisen hömpän määritelmästä voidaan toki olla montaa mieltä, mutta minulle sopivat mainiosti nämä Kinsellan ei-himoshoppaaja-kirjat: vaivatonta, vauhdikasta, hauskaa ja ennalta-arvattavaa viihdettä.

Poppy Wyatt valmistautuu tuleviin häihinsä kovalla tohinalla. Tuleva aviomies on tietysti aivan ihana, vaikka kovin pitkään he eivät vielä ole tunteneetkaan. Mutta jos mies kosii yllättäen vain kuukauden seurustelun jälkeen, perintösormuksella varustautuneena, niin täytyyhän kaiken olla hyvin. Väistämätön alamäki on kuitenkin edessä: Poppy hukkaa sormuksensa. Ja heti seuraavassa hetkessä varastetaan kännykkä. Onneksi hotellin aulan roskiksesta löytyy hylätty puhelin, jonka Poppy ottaa käyttöönsä - kyseessähän on hätätilanne. Lyhyehkön neuvottelun päätteeksi puhelimen oikea omistaja, Sam, suostuu lainaamaan puhelinta Poppylle vähäksi aikaa, kunhan tämä välittää kaikki hänelle tarkoitetut viestit ja sähköpostit oikeaan osoitteeseen. Luonnollisesti Poppy tulee lukeneeksi Samin viestit ja sähköpostit, eikä voi vastustaa kiusausta vastata muutamiin. Sam tuntuu tulevan tutuksi, vaikka suhteen määritteleminen onkin vaikeaa.

Soitellaan, soitellaan! oli juuri sitä, mitä odotinkin. Turhia ei tarvinnut pysähtyä pohtimaan kirjan teemoja tai opetuksia, vaan lukeminen oli ihanan kevyttä. Tuntui, kuin olisin katsonut herttaisen höpsöä tyttöjen leffaa, romanttista komediaa juuri oikeanlaisilla näyttelijöillä. Liialla uskottavuudella kirjaa ei ole pilattu, mutta kukapa sellaista tällaiselta odottaisikaan.

Mainio kirja helteillä luettavaksi!

4 kommenttia:

  1. Minustakin tämä oli ihan ok-hömppä, vaikka olen oikeastaan tykännyt Kinsellan Himoshoppaajista enemmän. Varsinainen talousihme on ehkä kuitenkin kaikkein paras Kinsellani ;).

    VastaaPoista
  2. Tällaista mukavaa hömppää kaipaa aina silloin tällöin. Taidankin hommata puistolukemiseksi. :)

    VastaaPoista
  3. Kinsella on hömppälajin parhaimmistoa, tykkäsin myös tästä, omassa genressään mainio viihdepala.

    VastaaPoista
  4. Sanna, Minä en ole saanut luettua sitä ensimmäistäkään Himoshoppaajaa kokonaan, kun teki niin pahaa kaikki se shoppailu ;) Varsinainen talousihme on myös hauska! Eiväthän nämä kovin mieleenpainuvia ole tai kovin yllättäviä edes, mutta nautinnollisen helppoja luettavia senkin edestä.

    Pihi nainen, Suosittelen! Tätä oli joutuisa ja helppo lukea myös lasten hereillä ollessa :)

    Arja, Minä väistelin Kinsellaa vuosia vain siksi, että en saanut ensimmäistäkään Himoshoppaajaa luettua loppuun. Mutta onneksi joku tyrkytti sitkeästi luettavaksi näitä muita kirjoja, sillä nämä ovat tosiaan olleet mainiota viihdettä. :)

    Vähän alkaa kyllä tuntua siltä, että olisikohan sittenkin syytä yrittää lukea niitä Himoshoppaajiakin? :)

    VastaaPoista